torstai 7. joulukuuta 2017

Tavallinen transsukupuolinen on nykyään truscum


Transsukupuolisilla, jotka tarvitsevat sukupuolenkorjaushoitoja, kokevat olevansa vankina vääränsukupuolisessa vartalossa ja puolustavat viiteryhmänsä oikeuksia on olemassa nimi. Se nimi on truscum, aidosta transsukupuolisesta juontuva aitosaasta.


Kuka tämän nimen on lanseerannut ja kuka sitä huutelee? Sama porukka, joka tunnetaan radikaalifeminisestä miesvihastaan, maskuliinisuusvastaisuudestaan sekä cissukupuolisten vihaamisesta ja halveksumisesta. Varsinkin sellaisten, joista sukupuoli ei ole vain henkinen kokemus ja jotka uskaltavat vielä sanoa asian ääneen.

Näillä ihmisillä, jotka koostuvat feminismiin kallellaan olevista transsukupuolisista, heidän joukossaan pyörivistä wannabe-transsukupuolisista, joukosta erilaisia sukupuolisekopäitä sekä cissukupuolisia allyja eli "liittolaisia" menee lujaa. He ovat tällä hetkellä koko transaktivismin näkyvin kärkipää. 

He leikkivät diktaattoria netin keskusteluryhmissä, joissa kukaan ei enää uskalla käydä minkäänlaista järjellistä keskustelua, koska jos uskallat olettaa, että jollain ylipäätään on sukupuoli etkä kysy keskustelun alussa, että mikä sukupuolesi mahtaa olla tai mahtaako sinulla olla sellaista, olet ihmispaska. Kuka tahansa täysijärkinen nauraisi ja kysyisi, että miten helvetissä te päästitte nämä hörhöt hyppimään pöydille. Valitettavasti siitä tulee bannia.

Missä leijuu avoin miesviha tai cisviha, sieltä löytyy takuuvarmasti feministinen ajatushautomo huutelemassa toksisesta maskuliinisuudesta aina, kun joku ei halua olla feminiininen ja kehittelemässä erilaisia syrjintä- ja seksismitermejä jokaiselle luonnossa esiintyvälle parinvalintakriteerille, jotka suosivat terveitä, kauniita, normaalipainoisia, sukupuolisesti henkisesti ja fyysisesti binäärisiä, lisääntymiskykyisiä ja -haluisia yksiöitä.



Transasioista tietämätön ihmettelee, että miksi nimi "truscum" on annettu meille? Eikö tätä nimeä huuteleva porukka ole se sama, joka vouhkaa transsukupuolisten oikeuksista keskisormet heiluen yötä päivää? Kyllä ovat. 

Tämä porukka ei kuitenkaan ole vähääkään kiinnostunut tavallisten transmiesten ja -naisten asioista. He ovat kiinnostuneita vain omanlaisistaan "transsukupuolisista" asioineen ja näkemyksineen. Niistä, jotka kokevat olevansa sukupuolettomia, pandrogyynejä ja mitä lienee maan ja taivaan väliltä, vaikka ovat ihan tavanomaisia naisia ja miehiä, eivätkä tarvitse hoitoja mihinkään, tai joille ne ovat joku elämäntapavalinta.

Heitä ei kiinnosta sukupuolenkorjaushoitojen saamisen helpottaminen tai niiden elintärkeydestä ja välttämättömyydestä puhuminen tavallisille transsukupuolisille miehille ja naisille. Heitä kiinnostaa puhua siitä kuinka vähäpätöisiä ne ovat ja kuinka keholla ei ole mitään merkitystä. Heitä ei kiinnosta sukupuolieroista puhuminen, eikä tieteellinen tutkimus aiheeseen liittyen. Heistä aivoissa ei ole sukupuolieroja eikä niitä ole muutenkaan miesten ja naisten välillä. Sukupuolia ei oikeastaan ole edes olemassa kuin epämääräisinä mielivaltaisina rajanvetoina.

He ajavat "itsemääräämisoikeutta sukupuoleen" ja sterilisaatiovaatimuksen poistoa ihmisryhmältä, josta yli 90% haluaa steriloida itsensä. Heistä oman kehonsa vankina olemisesta ei saa edes puhua, koska se on vääränlaista transsukupuolisuutta. Keholla ei ole sukupuolta ja jokainen transsukupuolinen, joka ei allekirjoita tätä on tyhmä ja "kykenemätön abstraktiin ajatteluun" tai "vähemmän akateemisesti suuntautunut".

He ovat lanseeranneet "keep your body" -hokeman ja väittävät, että ihminen ei ole vankina kehossaan vaan sukupuoliroolissaan. Keholla ei ole, eikä saa olla mitään väliä muille ihmisille eikä edes ihmiselle itselleen. Sukupuolenkorjaushoidot ovat oikeastaan haitallisia, koska miehelläkin voi olla pimppi, tissit ja kuukautiset ja heillekin voidaan markkinoida kuukautissuojia.

Se, että transsukupuolinen mies tai nainen haluaa näyttää cissukupuoliselta, saada normaalin, toimivan kehon ja saada normaalin elämän on haitallista ja estää ihmisiä näkemästä ihanaa "sukupuolen moninaisuuden" kirjoa. Miehuus ja naiseus on heille vain konstruktio. Sitä, että heitä puhutellaan jotenkin. 



He väittävät, että truscum tarkoittaa transsukupuolista, joka pitää itseään ainoana oikeana transsukupuolisena ja syrjii muita. Todellisuudessa termi tarkoittaa kuitenkin kaikkia transsukupuolisia, jotka kyseenalaistavat millään tasolla feministisen näkemyksen sukupuolesta tai transsukupuolisuudesta.

Jokainen transsukupuolinen, joka on eri mieltä heidän kanssaan ja kehtaa sanoa, että ei ketään ole mahdollista kokea sosiaalisella ja seksuaalisella tasolla kuten naista, jos hän on parrakas ja miehekäs on täysi ihmispaska ja truscum, joka "heittää ihmisiä bussin alle".

Jokainen transsukupuolinen, joka puolustaa oikeuttaan omaan kokemukseensa väärän sukupuolen kehoon syntymisestä ja joka kokee, että hoidot olivat hänelle elintärkeitä on haitallinen ja truscum, koska keholla ei ole sukupuolta.

Jokainen transsukupuolinen, joka haluaa pitää transyhteisön transyhteisönä eikä kaikenlaisten sukupuolisekoilijoiden avoimien ovien yhteisönä, jonne jokainen transmaskuliiniksi itseään nimittävä sukupuoleton lesbo on tervetullut vähättelemään hoitojen tarvetta ja ajamaan täysin päinvastaisia asioita kuin tavanomaiset transsukupuoliset tarvitsevat on transfobinen truscum.

Transsukupuolinen, jota feministien ei tarvitse kuunnella, jonka jokainen näkemys on väärä ja jolla oikeastaan ole edes oikeutta näkemykseensä siitä mikä on sukupuoli, saati sen ääneen sanomiseen. 

Sitä on truscum.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

#Me not ja seksuaalisen häirinnän vääristynyt käsite


Somessa pyörähti #Me too -kampanja, jonka seurauksena Ruotsissa moni mies menetti työpaikkansa.

Kampanjan näkyvin ilmiö olivat naiset, jotka huusivat ympäri mediaa "maailmassa ei ole yhtään naista, jota ei ole jollain tavalla ahdisteltu" -mantraansa. Kysymättä niiltä naisilta, joita ei ole ahdisteltu yhtään mitään tai edes kiinnostumatta siitä onko heitä olemassa. Uhriuttaen heidät vain, koska he ovat naisia. Muut tahothan eivät saa uhriuttaa naisia, mutta feministit saavat uhriuttaa vaikka jokaisen, jos huvittaa.

Minä elin naisroolissa teini-ikäni ja voin ilmoittaa tässä, että #me not. Minua ei ole koskaan ahdisteltu alkeellisimmallaakaan tavalla. Voin ilmoittaa myös vastapainoksi kaikille "mun kaikki naispuoliset kaverit facessa sano, että niitä on ahdisteltu" -tyypeille, että minun facessani yksi ilmoitti tulleensa ahdistelluksi, eikä hän ollut nainen. 

Yksikään nainen ei ilmoittanut ja muutama kirjoitti aiheesta huomauttaen, että todellakaan jokainen nainen ei ole tullut ahdistelluksi. Aikuisista naisista ahdistelua ilmoitti kokeneensa THL:n tilaston mukaan 48%. Se siitä jokaisesta naisesta. Transnuorista 70-80% ilmoitti THL:n mukaan kokeneensa seksuaalista ahdistelua, mutta sitä ei nostettu missään uutisessa esille, koska cisnaisilla oli niin kova kiire uhriutua.

Poikien seksuaalista ahdistelua sivuttiin yhdessä uutisessa. Sinne oli joku arvatenkin tiettyyn f-alkuiseen aatteeseen kallellaan oleva transmies ehtinyt kommentoimaan kuinka hän koki hirveästi seksuaalista ahdistelua ennen prosessia, mutta nykyään ei enää ja kuinka miesten pitäisi ymmärtää, että naiset kokevat sitä paljon enemmän kuin miehet. 

Jos transmiehellä ei ole miesten seksuaalista ahdistelua koskevaan keskusteluun mitään muuta omakohtaista sanottavaa kuin miesten kokeman seksuaalisen ahdistelun vähättely, miten olisi jos olisi vaikka ihan hiljaa?



Yksi asia, mikä kampanjassa pisti voimakkaasti silmään oli käsitys siitä, mikä on seksuaalista häirintää. Joillain oli järkevä käsitys siitä, monista ei voi sanoa samaa. Siitä kielivät myös tämänkaltaiset uutiset

"Seuraavassa lauseessa oli mainittu nimeltä seitsemän miespuolista esimiestä, joiden kirjoittaja väitti taputelleen työntekijöitä olkapäälle ja katselleen heitä vihjailevasti mm. kahviautomaatilla ja firman juhlissa. ”Tämä on seksuaalista häirintää", nimetön kirjoittaja totesi ja vaati lopuksi koko seitsikolle eroa."

Milloin tulimme aikakaudelle, jolloin olalle lätkäiseminen ja toisen katsominen kahviautomaatilla on seksuaalista häirintää? Tätä menoa en voi miettiä kuin että mitähän mahtaa olla heteromiesten elämä kymmenen vuoden päästä Suomessa. Pätkähtääkö seksuaalisen häirinnän syyte, kun läimäiset tyttölasta olalle kaverillisesti tai heität sen kotiin kadunvarresta ja sillä nyt vaan sattuu olemaan autossa jostain tähtien asennosta riippuen huono olo?

Jos minä käyttäytyisin kuten nämä naiset, joiden häikäilemättömyydellä ei ole rajaa, minun pitäisi nostaa syyte, kun epämiellyttävä poika ihastui minuun yläasteella ja tunnusti asian minulle, mutta minä en voinut sietää sitä, koska hän piti minua tyttönä.

Jos minä käyttäytyisin kuten nämä naiset, minun pitäisi nostaa syyte seksuaalisesta häirinnästä joka kerta, kun joku tyttö uteli minulta kuukautisistani teininä tai tuli kertomaan omistaan minulle, koska se oli helvetin ahdistavaa ja vastenmielistä. 

Yhteiskunnassamme on seksuaalisen häirinnän suhteen erittäin kaksinaismoralistinen tilanne. Jos mies kertoo intiimialueen asioistaan naiselle jotain, se on seksuaalista häirintää, mutta kun nainen kertoo kuukautisistaan kenelle tahansa, se on helvetin hienoa ja rohkeaa ja kaikki, jotka pitävät sitä vastenmielisenä eivätkä halua kuulla ovat kuukautisseksistejä ja sikoja, jotka häpäisevät naiskehon ominaisuudet.

Seksuaaliselle häirinnälle pitäisi asettaa nykyistä konkreettisempi määritelmä. Jos seksuaalisen häirinnän määritelmä on ainoastaan minkään epämiellyttävän kokeminen, sen liukumiselle koko ajan vähäpätöisempien tekojen suuntaan ei ole mitään rajaa. Vaikuttaa siltä, että pian viaton vilkaisu kahviautomaatilla jonkun suuntaan on seksuaalista häirintää, jos tämä kokee niin.

maanantai 6. marraskuuta 2017

Nainen, älä ole oma itsesi, ole mitä feministi haluaa sinun olevan!


Feministit ovat kovia puhumaan ahdistavista sukupuolinormeista, erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä. Samaan aikaan he ovat kuitenkin itse usein erittäin kovia arvostelemaan naisia ja sanelemaan, millaisia naisten kuuluisi olla. Eivätkä he koskaan puhu omasta käytöksestään näiden asioiden suhteen.


Feministit vihaavat tunnetusti hyvä jätkä-naisia. Naisia, jotka ovat maskuliinisia ja viihtyvät miesten seurassa paremmin kuin naisten. Naisen ei kuulu olla tällainen. Hän ei saa haluta olla vain yksi jätkistä. Se on kuulemma "ongelmallista".

Feministit vähättelevät tällaisia naisia kilpaa naistenlehtien palstoilla. Jo poikatytöt joutuvat tämän kohteeksi, kun katkerat eukot kiistävät heidän koko maskuliinisuutensa totemalla, että he vain yrittävät olla sellaisia, koska se on naisellisuutta arvostetumpaa. Jos heidän naisellisuutensa kiistettäisiin samalla tavalla, se olisi henkistä väkivaltaa.

Todistin kerran kuinka eräällä Facebookin genderqueer-aiheisella feministisivustolla, jonka tarkoitus oli ylistää sukupuolten moninaisuutta cisnaiset ja muutama femme cismies pilkkasivat tällaisia naisia yhdessä valtavalla joukolla. He poistivat sivulta jokaisen käytöstään arvostelevan kommentin.

Kun joku nainen kommentoi, että hänkin tykkää olla enemmän miesten seurassa, kymmenittäin feministinaisia ja identtisesti heidän kanssaan käyttäytyviä "genderqueereja" hyökkäsi hänen kimppuunsa valittamaan kuinka hän voisi olla aivan yhtä hyvin naistenkin seurassa, koska naiset ovat ihan samanlaisia kuin miehetkin. (Feministit ovat ainoa ihmisryhmä, jotka elävät illuusiossa, että huorissa käymisestä ja autonrassaamisesta puhuvan jätkäporukan voi korvata laumalla naisia eikä mikään muutu.) Kun nainen huomautti, että nythän te yritätte pakottaa minut olemaan naisten seurassa vain, koska olen nainen enkä mies, hänet poistettiin ryhmästä. Suvaitsevainen naisyhteisö juhlistamassa moninaisuutta parhaimmillaan.

Auta armias, jos cismiehet ja hyvä jätkä-naiset käyttäytyisivät samoin kuin he ja arvostelisivat miesporukassa naisten seurassa viihtyviä naisellisia miehiä. Helvetti olisi irti viidessä minuutissa, kun samat feministit hyökkäisivät syyttelemään heitä syrjinnästä ja ahdasmielisyydestä.



Feministit eivät tykkää kotiäideistä. Kotirouvat, jotka ovat olleet varsin kovia naisia lapsilaumoineen ovat nykyään erittäin noloja ja passé. Lastenhoito ei saa olla naisen tehtävä yhtään enempää kuin miehenkään, vaikka miehellä ei ole tissejä, joilla imettää lasta.

Naisten, jotka haluavat olla kotona hoitamassa lapsia tulee ymmärtää, että se on väärin ja että he ovat alistettuja. Ihan sama, vaikka he eivät itse kokisi olevansa millään tavalla alistettuja vaan tavallisia naisia ja tyytyväisiä tilanteeseensa. Kun feministi kokee olevansa alistettu, jos joutuu hoitamaan omia lapsiaan kotona, kaikkien muidenkin pitää kokea.

Kun Bachelor Suomen Tuomas ilmoitti etsivänsä itselleen pullantuoksuista kodinhengetärtä, siitä vedettiin herneet syvälle sieraimiin. Häntä syytettiin 50-lukulaisen naiskuvan omistamisesta ja vinoiltiin, että ehkä Tuomas etsiikin äitiä. Sekin aiheutti närää, että Tuomas ei halunnut yksinhuoltajaa, kas kun ei pitänyt olla vielä neitsytkin. Mies, joka haluaa itselleen pullantuoksuisen kotiäidin on alistava sika, eikä heitä saisi olla olemassa, koska feministi ei tykkää siitä, että hän ei ole miehestä haluttava.

Ylen artikkelista kansanparannuksen historiaa. Kuinka monista nykynaisista olisi tähän?         


Feministit eivät yleensä pidä konservatiivisista naisista. Oli kyseessä sitten persu, kristillinen tai mikä tahansa muu ajatusmaailmaltaan konservatiivisempi yksilö, sakinhivutusta on luvassa kovalla kädellä jokaisesta teosta ja mielipiteestä.

Persunaisiin suhtaudutaan hieman samalla tavalla kuin maskuliinisiin naisiin, koska heillä on yleensä miehinen arvomaailma. Heitä pilkataan jatkuvasti. He ovat ukkopuolueen noloja emäntiä juntteine mielipiteineen. Oli kyse sitten susipelosta lasten koulumatkan vuoksi peräkorvessa tai perinteisten naisten asioiden huomioimisesta, se on noloa ja typerää.

Kun kokoomus haki uutta puheenjohtajaa itselleen, Elina Lepomäki asettui ehdolle. Hänen vaalimainoksessaan oli teksti "mies talossa". Tästäkös feministimafia närkästyi. Elina ei olisi saanut kuvailla itseään miehenä talossa. Hänen olisi pitänyt sanoa olevansa nainen talossa! Viis siitä, että nainen talossa implikoi täysin eri asioita kuin se, mitä Elina halusi sanoa - että hän on miespoliitikon veroinen.



Feministit eivät tykkää naisista, joita poliittinen kannanotto, taistelu ja ennen kaikkea feminismi ei kiinnosta. Heitä ärsyttää näissä naisissa eniten se, että he eivät koe naiseuttaan ja asemaansa niin hirveänä asiana kuin feministit. Heistä on kivaa olla naisia, eikä heidän tarvitse räyhätä kaikesta siihen liittyvästä jatkuvasti.

Hyvä esimerkki tästä on länsimaisten feministien toimesta tapahtuva Melania Trumpin painostaminen olemaan jotain muuta kuin miehensä taustalle jättäytyvä vaimo. Melania ei saisi olla näyttävä blondi, joka tykkää shoppailla, panostaa ulkomuotoonsa ja haluaa olla jotain muuta kuin länsimainen nalkuttava ämmä.

Hänellä ei ole kuulemma edes oikeutta tähän, koska hän on asemassa, jossa hänellä olisi suuri määrä valtaa. Melanian olisi oltava jotain muuta vain, koska hän on nainen ja ennen kaikkea "itätyttö". Itätytöthän ovat täysin vääränlaisia naisia.



Joukko, joka puhuu sukupuolinormien haitallisuudesta ylläpitää itse erittäin aktiivisesti naisyhteisön sosiaalisella painostuksella normeja sille, millaisia naisten kuuluu olla. On huvittavaa, miten sokeita he ovat omalle toiminnalleen. Vain se on haitallista, että niitä asioita arvostellaan, jota feministinaiset itse edustavat.

Oikeastaan ainoa hyväksyttävä rooli, mikä naisella nykyään on, on raivopäinen feminist warrior, jonka kuuluu asettaa ura perheen edelle, olla voimakas, mutta ei kuitenkaan missään nimessä maskuliininen. Hänen tulee kokea sukupuoliroolinsa yhtä ahdistavana alistavana vankilana kuin feministin. Kaikki muu on haitallista ja feministien tavoitteiden vastaista.

perjantai 6. lokakuuta 2017

Epäbinääriset, jotka eivät pysy tontillaan


Transyhteisön ylivoimaisesti näkyvin osa ja leimallisin ominaisuus on nykyään kaikenlainen sukupuoliahdistus ja monimutkaisen, vaihtelevan, epäbinäärisen sukupuoli-identiteetin ilosanoman levittäminen. Pakettiin kuuluu myös feministinen sukupuolikäsitys kehosta irallisena ominaisuutena sekä halu tuhota patriarkaalinen cisseksistinen sukupuolijärjestelmä, joka on syypää kaikkeen pahaan maailmassa.  

Ne transsukupuoliset, joiden identiteetti on aina ollut yksinkertainen ja vakaa mies- tai naisidentiteetti ovat hiljainen, transyhteisössä syrjäänvetäytynyt osa, jonka olemassaolo on pikkuhiljaa unohdettu täysin. Koko transyhteisö on nykyään käytännössä vain yksi iso muunsukupuolisten ja muiden epäbinääristen ihmisten leikkikenttä. 

Enää ei ole olemassa transaktivismia, jossa ei toitoteta kuinka vaihteleva, epävakaa ja monimutkainen asia sukupuoli-identiteetti on. 

Ei ole olemassa transaktivismia, jossa ei toitoteta kuinka ahdistavia sukupuolinormit ovat ja kuinka kaksi sukupuolta on kaikista ahdistavaa ja riittämätöntä. 

Ei ole olemassa transaktivismia, jossa ei toitoteta kuinka kaikissa meissä on feminiininen ja maskuliininen puoli.

Jos sukupuoli-identiteettisi ei ole epävakaa eikä monimutkainen, et koe ahistusta sukupuolinormeista tai kahdesta sukupuolesta, etkä koe, että sinussa olisi juuri minkäänlaista feminiinistä tai maskuliinista puolta, olet vain väärässä ja cisteemin alistama ja rajoittama reppana.

Muunsukupuoliset ja muut epäbinääriset tarpeineen määrittävät nykyään transyhteisön normit. Iso osa myös transsukupuolisista kokee, että on aivan yhtä epäkohteliasta kysyä ihmisiltä heidän pronominejaan kuin olisi sukupuoltaankin. Jos sinulta pitää kysyä, että mitä pronomineja tai termejä sinusta käytetään, se tarkoittaa, että näytät sukupuolten välimuodolta. Ja se on useimmista ihmisistä helvetin ikävää.

Kun tahot, joista sukupuolta ei näe naamasta eikä keholla ole väliä ovat kuitenkin sitä mieltä, että on epäkohteliasta olettaa, että miehen näköinen on mies ja naisen näköinen on nainen, pronominien ja termien kysyminen ihmiseltä erikseen on ainoa hyväksyttävä toiminitatapa. Ihan sama, vaikka se olisi valtaosasta perseestä.



Epäbinääriset ovat myös omineet termit transnainen ja transmies. Niitä käyttävät avoimesti esimerkiksi useat muunsukupuoliset, jotka eivät ole transsukupuolisia miehiä ja -naisia, (transsukupuolisia, jotka identifioituvat yksiselitteisesti miehiksi tai naisiksi) mutta jotka jostain syystä katsovat, että heillä on oikeus kutsua itseään sellaisiksi.

Tämän terminvenyttämisen avulla he voivat olla osa sekä muunsukupuolisten ryhmiä että transmiesten ja -naisten ryhmiä. Ei ole mitään paikkaa, missä voisi olla rauhassa heiltä ja heidän loputtomalta sukupuoliahdistukseltaan.

Kun joku toimittaja kysyy johonkin asiaan transsukupuolisen miehen tai naisen mielipidettä, eiköhän tähän tuppaudu vastaamaan joku muunsukupuolinen, joka kokee olevansa ehkä 60% mies ja 40% nainen, mutta joka nyt vain kokee, että juuri hänellä on oikeus puhua tavanomaisten transmiesten tai -naisten suulla asioista ja välittää kansalle kuvaa, että myös binääristen transsukupuolisten sukupuoli on helvetin kompleksinen ja epävakaa ominaisuus.

Kun transyhteisössä kysytään transmiesten ja -naisten mielipidettä jostain, eiköhän joukkoon tuppaudu kysymättä useampi muunsukupuolinen kertomaan omia näkemyksiään ja esiintymään transmiehenä tai -naisena. Ja eiköhän se muunsukupuolinen toitota suureen ääneen, kuinka mahtavaa hänestä on keskustella tyttöjen kanssa tisseistä ja menkoista, kunhan ne tytöt vaan puhuttelevat häntä miehenä.

Ja jos tavanomaiset transmiehet ja -naiset joskus saavat puheenvuoron, eiköhän löydy heti lauma monimutkaisen identiteetin omistavia sukupuolivähemmistöjä vaahtoamaan bussin alle työntämisestä, stereotypioista ja siitä, kuinka väärässä he ovat kaikessa ja kuinka truscumit kehtaavat edes avata suunsa ja kertoa omia näkemyksiään transsukupuolisuudesta ja sukupuoliasioista. 

Koska ainoa oikea totuus niistä tulee feministisen, sukupuolta kehosta erillisenä ominaisuutena pitävän, pojaksi, tytöksi ja poikatytöksi vuoropäivinä identifioituvan, kehodysforiattoman, transprosessia tarvitsevia transsukupuolisia medikalisaation uhreiksi väittävän queerhörhön suusta.


lauantai 2. syyskuuta 2017

Transfobian vääristynyt käsite


Samoin kuin naisvihaa, myös transfobiaa huudetaan nykyään joidenkin tahojen toimesta joka asiaan. Sain taannoin Facebookissa feediini jonkin tekstin, jossa varoiteltiin Tuomas Enbusken kirjoittamasta kolumnista ja sen transfobisuudesta. Listassa oli kymmenen muutakin triggervaroitusta seksismistä ja ties mistä. Vähintäänkin olisi voinut kuvitella, että Enbuske olisi kirjoittanut naissukupuolen olevan kyvytön kävelemään ja transsukupuolisten olevan mielisairaita.

Tiedättekö mistä hän oli kirjoittanut? Sukupuolieroista. Kyllä. Hän oli puhunut naisten ja miesten eroavaisuuksista, siitä kuinka ne ovat syy ristiriitoihoin miesten ja naisten välillä ja siitä kuinka hän rakastaa naisia nänninnipukoineen ja niin edelleen. Tämä oli jonkun aktivistin aivoissa kääntynyt transfobiaksi, vaikka Enbuske ei ollut maininnut transsukupuolisia tekstissään sanallakaan. 

Vaikka olisihan tuo pitänyt arvata jo kolumnin aiheesta, miksi feministit kävivät niin kierroksilla, että hyvä kun eivät hörynneet. Joku uskalsi sanoa ääneen, että jo se, että naarasapina haluaa munaa vaginaansa riittää tekemään hänet fysiologisesti ja henkisesti erilaiseksi kuin miehet.



Mitä on transfobia?

Transfobia on sitä, että vihaa tai halveksuu transsukupuolisia tai pitää transsukupuolisia cissukupuolisiin verrattuna alempiarvoisina. Transfobian ilmenemismuotoja ovat syrjintä, eriasteinen kiusaaminen tai väkivalta ja transsukupuolisen identiteetin kiistäminen.



Mikä ei ole transfobiaa?

Transfobiaa ei ole puhua tosiasioista nimeltään mieskeho ja naiskeho. Ei, vaikka joku kuinka kokisi vaginallisen ja rinnallisen kehonsa olevan mieskeho tai sukupuoleton vain identiteettinsä perusteella.

Transfobiaa ei ole puhua sukupuolieroista ja tutkia niitä. Sukupuolierot ovat ihmislajin kiistämätön ominaisuus, joka on mahdollistanut selviytymisen ja suvunjatkamisen. Jos olisimme olleet henkisesti sukupuolettomia androgyynejä amisviiksiä tappelemassa nuotiolla siitä pitääkö imettävän osapuolen haluta hoitaa typerää vauvaa ja pitääkö suorituskykyisemmän osapuolen haluta kaataa hirvi, kuten joidenkin unelmissa nykypäivänä, emme olisi pötkineet lajina kovin pitkälle.

Transfobiaa ei ole puhua muidenkaan kuin cismiesten ja -naisten välisistä sukupuolieroista tai tutkia niitä. Ei transmiesten ja cisnaisten välisistä, transmiesten ja cismiesten välisistä, transnaisten ja cisnaisten välisistä tai transnaisten ja cisnaisten välisistä tai transnaisten ja transmiesten välisistä tai intersukupuolisten ja muiden välisistä.

Transfobiaa ei ole, että joku ei koe transsukupuolista seksuaalisesti haluttavana, vaikka kyse olisi vain kromosomeista. Se on yksilön seksuaalinen ominaisuus, jolle hän ei voi mitään.

Transfobiaa ei ole, että haluaa erota puolisostaan, koska tämän keho ja olemus ei enää vastaa omaa seksuaalista suuntautumista.

Transfobiaa ei ole, että olettaa ihmisen edustavan jotain sukupuolta ulkomuotonsa perusteella.

Transfobiaa ei ole, että pitää kuukatisia naisten ominaisuutena tai peniksiä miesten. Ne ovat yksinomaan biologisten naisvartaloiden ja miesvartaloiden ominaisuuksia, vaikka joillain niiden omistajilla kuinka olisi joku henkinen poikkeavuus.

Transfobiaa ei ole sanoa, että jos transmies synnyttää lapsia, hän käyttäytyy kuin tyypillinen naaras/nainen tai että jos transnainen siitää lapsia, hän käyttäytyy kuin tyypillinen uros/mies. Kyse on naaraana ja uroksena olemisen kaikkein määräävimmästä ominaisuudesta.

Transfobiaa ei ole, että ei pysty suhtautumaan rinnalliseen, vaginalliseen naisen näköiseen olentoon täysin samoin kuin cismieheen tai penikselliseen, rinnattomaan miehen näköiseen olentoon kuin cisnaiseen. Se on täysin väistämätön asia.

Transfobiaa ei ole pitää ainoastaan cissukupuolisten näköisiä transsukupuolisia viehättävinä tai seksuaalisesti haluttavina.

Transfobiaa ei ole sanoa, että sukupuolella on helvetisti väliä. Jos sukupuolella ei olisi väliä, sellaista asiaa kuin sukupuolenkorjaushoidot ei olisi edes olemassa.



Jos et pysty kestämään näitä asioita ilman, että koet tulleesi hirveän transfobisen hyökkäyksen kohteeksi, tee jotain itsellesi. Hanki itsetunto ja hyväksy kiistämättömät tosiasiat. Vouhotus transfobiasta joka puolella, missä sitä ei ole rahtustakaan ainoastaan lisää vihaa transsukupuolisia kohtaan.


sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Naisvihan vääristynyt käsite


Feministit huutavat misogyniaansa nykyään kuin Pekka ja susi -sadun Pekka sutta. Kaikki sukupuolieroihin liittyvä maan päällä on naisvihaa. Heidän käsityksensä normaalista ja tasapainoisesta suhtautumisesta naiseuteen on niin vääristynyt, että on hankala ymmärtää miten he sietävät elämäänsä paikassa, jossa kaikki ihmiset ja ihmisryhmät heidän mielestään vihaavat naisia niin saatanasti, että sillä ei ole mitään rajaa.


Mikä on naisvihaa? 

Naisvihaa on se, että vihaa tai halveksuu naisia tai pitää heitä alempiarvoisina muihin ihmisiin verrattuna.



Mikä ei ole naisvihaa?

Naisvihaa ei ole se, että joku ostaa tekopillun ja panee sitä tai katsoo pornoa, jossa naisia pannaan. Se on normaalia heteromiehen seksuaalisuutta.

Naisvihaa ei ole se, että sanoo naisten olevan fyysisesti heikompia kuin miesten. Se on kylmää todellisuutta joitain poikkeuksia lukuunottamatta.

Naisvihaa ei ole se, että ei jaksa katsoa naisurheilua, koska naisten suoritukset eivät ole yhtä näyttäviä kuin miesten.

Naisvihaa ei ole se, että tykkää kikkelistään ja tuntee iloa siitä, että ei tarvitse olla raskaana.

Naisvihaa ei ole se, että ei suhtaudu naiseen yhtä suurella varovaisuudella kuin häntä paljon isompaan ja vahvempaan mieheen.

Naisvihaa ei ole se, että ei oleta naisesta samoja asioita kuin miehestä. Ihminen, joka olettaa naisen pukeutuvan yhtä todennäköisesti miesten pukuun kuin miehen tai olevan yhtä todennäköisesti raiskaaja kuin miehen on jollain tavalla oppimis- ja havainnointikyvytön. Luonnossa sellaista yksilöä kutsuttaisiin jälkeenjääneeksi, eikä se eläisi kauaa. Sama kuin olettaisi kissasta ja koirasta samoja asioita jonkin lajineutraaliteettiliikkeen nimissä.

Naisvihaa ei ole se, että mies hymyilee ja flirttailee kadulla kohtaamalleen viehättävälle naiselle, mutta suhtautuu toiseen mieheen kylmään asiallisesti. Se on normaalia ihmisen seksuaalisuutta. Voit yhtä hyvin yrittää saada homopojan mahanpohjan kihelmöimään tytön seurassa.

Naisvihaa ei ole se, jos mies sanoo huoraksi naista, joka petti häntä ja heittää hänet kadulle. Se on inhimillistä petetyn ja satutetun ihmisen käytöstä.

Naisvihaa ei ole se, että pitää miehistä yleisesti enemmän kuin naisista. Naiset ja miehet ovat erilaisia. Ihmisillä on oikeus valita seuransa myös sukupuolisin perustein.

Naisvihaa ei ole se, että sanoo naisten olevan erilaisia kuin miesten. Se on totuus, jonka näkee pelkästään katsomalla ympärilleen. Sen ääneen sanominen kuuluu sananvapauden piiriin.

Naisvihaa ei ole se, että joku ei halua olla nainen. Tällä logiikalla puolet maapallon väestöstä vihaa naisia.

Naisvihaa ei ole se, että joku pitää enemmän mieskehosta ja sen ominaisuuksista. Muuten puolet maapallon ihmisistä on naisvihaajia.

Naisvihaa ei ole se, että on miesmäinen nainen. Naisella on oikeus havainnoida erilaisuutensa naisiin nähden ja muodostaa identiteettinsä maskuliinisena naisena.

Naisvihaa ei ole se, että ei ihaile naisellisuutta tai sanoo, että kaikki naiselliset piirteet eivät ole positiivisia. Muuten myös ihmiset, jotka eivät ihaile maskuliinisuutta ja sanovat, että kaikki miehekkäät piirteet ihmisissä eivät ole positiivisia ovat miesvihaajia.

Naisvihaa ei ole se, että pitää kuukautisia ällöttävinä. Toisesta valuvien eritteiden pitäminen ällöttävinä ja niistä kaukana pysyminen tartuntavaaran vuoksi on hyvin yleinen ihmislajin ominaisuus.

Naisvihaa ei ole se, että mies ei halua vaimokseen seksityöläistä tai kokee vastenmielisenä ajatuksen, että oma puoliso olisi maannut puolen kaupungin kanssa.

Naisvihaa ei ole se, että pitää matalaa ääntä miellyttävämpänä kuin korkeaa.

Naisvihaa ei ole se, että ei pidä naisia seksuaalisesti haluttavina. Muutoin kaikki androfiilit ovat naisvihaajia.

Naisvihaa ei ole se, että ei halua pukeutua pinkkiin ja olla feminiininen. 

Naisvihaa ei ole se, että ei ole feministi tai pitää useita feministejä tärähtäneinä. Tasa-arvon kannattaminen ei ole yhtä kuin feministisen käsityksen tasa-arvosta kannattaminen.



Jos et pysty sietämään ihmisissä näitä ominaisuuksia ilman, että syytät heitä naisvihasta, sinulla on vääristynyt käsitys siitä, mitä on naisviha.

Feminismi on viemässä yhteiskuntaamme vähä vähältä kohti Pohjois-Korean kaltaista tilannetta, jossa kaikki ihmiset, jotka eivät usko sukupuolineutraaliuteen, halua olla feminiinisiä, naiskehoisia, samaistua naisiin tai ihailla heidän ominaisuuksiaan ovat jollain tavalla häiriintyneitä ja naisvihamielisiä.

Todellisuudessa ainoa häiriintynyt asia on feministin oma suhde naiseuteen.


tiistai 28. maaliskuuta 2017

Tuhat sukupuolta ja loputonta uhriutumista


Kun minulta kysytään miksi en halua olla tekemisissä transpiirien kanssa, vastaus on helppo. Ne ovat nykyään täysin järjettömiä.

Vanhemmat transsukupuoliset, joiden kanssa olen jutellut ovat sanoneet, että ei aiemmin ollut tällaista menoa. Ennen oli olemassa kaksi melko selkeää kategoriaa. Transnaiset ja transmiehet. Tyypit, joilla oli yleensä melko samantyylinen kokemus kehodysforiasta ja henkisestä kyvyttömyydestä sopeutua elämään sukupuolessaan ja jotka kävivät lävitse sukupuolenkorjausprosessin. Tämän jälkeen tuli kolmas kategoria x-sukupuolisille, jotka halusivat olla androgyynejä ja transitioitua sellaisiksi. Sen saattoi vielä jotenkin ymmärtää.

Sitten feministit keksivät, että mitään sukupuolenkorjausprosessia ei edes tarvita ollakseen trans. Voit vain kokea olevasi jotain ilman mitään kyvyttömyyttä elää fysiologisesti sen sukupuolen edustajana vailla ensimmäistäkään perustelua tälle kokemukselle. Muiden on kunnioitettava sitä, vaikka siinä ei olisi mitään logiikkaa eikä järkeä. Keksittiin noin sata sukupuolista identiteettiä. Eikä sekään riitä. Kaiken lisäksi ne tarkoittavat kaikille aivan eri asioita ja niillä ei ole minkäänlaista yhtenevää määritelmää.

Jos joku kokee olevansa jotain aivan järjetöntä ja joku uskaltaa sanoa asian järjettömyyden ääneen, seuraus on se, että joku alkaa narista kuinka hän on pahan maailman uhri, kun ihmiset kehtaavat haluta jotain loogisia yhteneviä määritelmiä asioille.


Keskimääräinen keskustelu transpiireissä on suunnilleen tällainen.

1. Minä olen transnainen. Kävin läpi prosessin.

2. Minä olen muunsukupuolinen.

3. Ok.

4. Minäpä olenkin muunsukupuolinen transnainen.

3. Mitä vittua? Miten voi olla yhtä aikaa molempia? Nehän sulkevat jo määritelmällisesti toisensa pois.

4. En vaan ole. Musta tuntuu siltä. Mua ahdistaa jos en saa olla molempia.

5. Minäpä olenkin kahdeksaa eri sukupuolta kerralla.

6. Minun sukupuoli vaihtelee vaatetuksen mukaan.

3. Ei sukupuoli perustu vaatetukseen. Te olette ihan hulluja.

4. Ai oletko sinä olevinasi joku ainoa oikea transsukupuolinen?

3. No todellakin. Alentavaa, että edes verrataan tuollaisiin ihmisiin. Tehän teette koko transsukupuolisuudesta naurunalaista.

5. Minusta on tosi ahdistavaa, kun minä en saa olla vain sellainen kuin olen. Aina pitää niin kuin selittää ja perustella mitä on ja sitten joku portinvartija tulee kertomaan onko se oikein vai väärin ja saako niitä termejä käyttää niin vai ei.

3. Eivät termit voi tarkoittaa mitä tahnsa. Jos kaikki voivat tarkoittaa niillä mitä sattuu niin ne eivät enää tarkoita mitään. Jos sana nainen ei tarkoittaisi juuri tietynlaista ihmisryhmää, naiset eivät olisi minkäänlaisia eikä meillä olisi mitään käsitystä heidän ominaisuuksistaan. Sama pätee sanaan transnainen.

4. Taitaa olla niitä portinvartijoita vähän täällä transpiireissäkin. Vinkvink.

6. No niinpä. Jokainen voi itse määritellä mikä on sukupuoli ja mikä tarkoittaa mitäkin.

2. En minäkään mitään prosessia ole läpi käynyt enkä edes halua. En vain ole kumpaakaan sukupuolta, mutta kun ihmiset eivät tajua sitä. Maailma on niin cisseksistinen ja paska ku ne luulee että kehoilla ja biologialla on jotain väliä elämässä ja yhteiskunnan rakentumisessa.

1. Öö..

3. Ei saatana. Pitäkää tunkkine. Tämä on mennyt siihen pisteeseen, että minä en kehtaa enää edes myöntää olevani trans.


Jaksoin katsella tätä pellesirkusta joskus useamman vuoden, kunnes monien muiden tapaan väsyin ja sanouduin siitä irti. En tunnusta muiden transsukupuolisten olemassaoloa kuin sukupuolenkorjauksen läpikäyvien transmiesten ja -naisten. Useimmat muunsukupuoliset ja muut prosessia tarvitsemattomat yksilöt ovat täysin oma, lähinnä feministeistä koostuva sukupuolipoliittinen ihmisryhmä, joiden "transsukupuolisuus" on lähinnä jonkinlainen elämäntapa.

Kun joku kysyy minulta ketä ne genderössönsössön-tyypit ovat, vastaan, että se että olen transsukupuolinen mies ei tarkoita, että tiedän mitään kaikenmaailman seinähulluista. Mitä tuohon kysymykseen voisi edes vastata, kun ei näillä ihmisillä ole olemassa mitään määritelmää. He ovat yhtä aikaa ei ketään ja kaikkea.

Samoissa piireissä yrittää pyöriä miljoona erilaista ihmistä, joilla ei ole mitään muuta yhteistä kuin termi, joka ei tarkoita mitään. Heitä yhdistää vain lapsellinen halu uskoa, että he elävät henkimaailmassa, jossa heidän leijailevat, ei mihinkään perustuvat kokemuksensa määrittävät elämän kulun ja sosiaaliset normit. Vähän niin kuin pikkulapset, jotka leikkivät olevansa pokemoneja ja hokevat toisilleen, että minä olen Raichu ja minä Bulbasaur ja syyttelevät ihmisiä erilaisista seksismin muodoista, jos he eivät lähde tähän mukaan. 

Vertaistukiryhmät ovat paikkoja, joissa kenelläkään ei ole enää mitään yhteistä toisen kanssa. Ryhmässä voi olla prosessin loppuun saakka käyneitä transmiehiä ja feminiininen cisheteronainen, joka on vähän poikamainen ja ehkä trans, mutta jota kaikki miehiset piirteet ällöttävät ja jonka reaktiot kaikkeen transmiesten naiseudesta erottautumiseen ovat kuin raivohullulla telaketjufeministillä.

Jos transsukupuoliset haluaisivat tulla otetuksi vähänkään tosissaan, heidän pitäisi heittää yhteisöönsä pesiytyneistä sukupuoliahdistuneista hörhöistä pois vähintään puolet. Kaikki, jotka eivät koskaan käy prosessia ja kaikki, jotka ovat kyvyttömiä antamaan selväjärkistä identiteettiä ja perustelemaan miksi kokevat olevansa sitä. Tätähän ei saisi sanoa ääneen, mutta joukossa on myös ihmisiä, joiden ongelmat ovat sukupuolen suhteen jossain aivan muualla kuin transsukupuolisuudessa.

Niin kauan kuin transsukupuoliset haluavat ymmärtää loputtomasti kaikkia ja toimia jonain koko maailman sukupuoliahdistuneiden hörhökerhona, tavanomaiset transsukupuoliset tulevat kärsimään ja olemaan naurunalaisia. Nykyinen transyhteisö on lähinnä uppoava laiva, josta jokainen täysijärkinen pelastautuu rannalle ennen kuin se vajoaa omaan mahdottomuutensa ja loputtomaan idealismiinsa.

keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Täydellinen transmies


Täydellinen transmies on mahdollisimman naisellinen, muodokas, pehmeä ja lyhyt. Hänellä kasvaa vain sen verran partaa, että hän näyttää parrakkaalta naiselta. Näin hän voi yhtä aikaa toimia esimerkkinä siitä, että kaikilla miehillä ei kasva kunnolla partaa ja naisillakin voi kasvaa parta. Hän ei koskaan mene läpi miehenä eikä hän edes halua. Se, että haluaa olla miehekäs ja komea on normatiivista, cisseksististä ja naisvihamielistä paskaa.

Hän ei missään nimessä mene genitaalikirurgiaan. Hänellä ei ole minkäänlaisia miehisiä seksuaalisia haluja ja hän hokee, että halu saada penis on vain sosiaalinen konstruktio. Hän kulkee ylpeästi feministimarssilla pilluhattu päässään.

Täydellinen transmies ei ole tylsä heteroseksuaalinen juntti, joka ei osaa kyseenalaistaa sitä pitääkö ihmisten elää monosuhteessa. Hän asuu vegaanikommuunissa ja on polyamorisessa suhteessa yhden cishomon, yhden muunsukupuolisen ja yhden transnaisen kanssa. Yksi hänen puolisoistaan on lyhytkasvuinen ja toinen kuuromykkä kiinalainen.

Täydellinen transmies ei ymmärrä biologiasta ja evoluutiosta mitään. Jos hänen ihana, viriili, seksuaalisesti koko jääkiekkojoukkueen kanssa nussimiseen asti vapautunut naispuolinen puolisonsa tulee raskaaksi jollekulle muulle, vaikka lupasi kantaa hänen munasoluistaan ja jonkun muun siittiöistä aikaansaadun lapsen, hän kohauttaa olkiaan ja kasvattaa jonkun muun siittämän lapsen omanaan. Samalla kun hänen geeninsä valuvat viemäriin ja varmistavat sen, että hänenkaltaisensa idiootit karsiutuvat pois seuraavasta sukupolvesta, hän ihmettelee miksi miessukupuolen vallitseva ominaisuus on karttaa heikon seksuaalimoraalin omistavia naisia puolisoina kuin ruttoa. Se on epätasa-arvoista!

Täydellisessä transmiehessä ei ole ensimmäistäkään maskuliinista luonteenpiirrettä. Hän itkee nonstoppina elämän liikuttavuutta, pukeutuu pinkkiin hörhelöhameeseen ja on ylpeä esimerkki siitä, että mieskin voi olla feminiininen. Hän hokee olevansa äijäfeministi, koska uskaltaa pukeutua mekkoon ja olla ylpeästi naisellinen. Kaikki ajattelevat hänen olevan vain tavanomainen nainen, joka luulee olevansa mies. Hän muistaa mainita aina kuinka säälittävää ja haurasta maskuliinisuus on ja suhtautua ylimielisellä halveksunnalla sellaisiin ihmisiin.

Kun täydellinen transmies puhuu siitä, miten hänen elämänsä muuttui sukupuolenkorjauksen myötä, hän muistaa hokea kuinka ihmiset ahdistelivat häntä taukoamatta, häntä ei otettu koskaan tosissaan eikä hänen puheitaan kuunneltu, koska häntä pidettiin naisena. Jokainen kerta, kun hän keskeytti joidenkin ventovieraiden keskustelun bussissa eikä häneen suhdauduttu kuin itse jumala olisi alkanut puhua on vahvistus tämän asian puolesta. Hän muistaa alleviivata kuinka nykyään ihmiset suutelevat lattiaa hänen jalkojensa alla ja hänen palkkansa triplaantui välittömästi, kun hänestä tuli sosiaalisesti mies. 

Täydellinen transmies ei koskaan kiistä, että on olemassa patriarkaatti, vaikka hänen kokemuksensa puhuisivat sitä vastaan. Hän ei koskaan kiistä kaikkien feminiinisten ihmisten automaattista alempiarvoisuutta yhteiskunnassa sukupuolesta riippumatta, vaikka häntä oltaisiin kiusattu ja syrjitty koko nuoruutensa hänen miehisyytensä vuoksi, toisin kuin naisellisia naisia.

Täydellinen transmies on läpeensä akateeminen ja idealistinen. Hänestä kaikki maailmassa on mielivaltaista sosiaalista konstruktiota. Mikään siinä miten yhteiskunta on rakentunut ei pohjaudu mitenkään biologiaan. Hän ei ole tehnyt päivääkään ruumiillista työtä eikä joutunut tilanteeseen, josta hän on selvinnyt ainoastaan häntä isomman ja voimakkaamman ihmisen avulla. Tämä mahdollistaa hänen elämisensä illuusiossa, jossa fysiologiset ominaisuudet eivät merkitse mitään.

Täydellinen transmies on sitä mieltä, että sukupuoli on mihinkään fyysiseen perustumaton henkinen kokemus. Se ei perustu myöskään mihinkään seksuaaliseen tai sosiaaliseen, koska sukupuolieroja ei ole olemassa eikä maskuliinisuus tai feminiinisyys liity mitenkään transsukupuolisuuteen. Se on täysin irrationaalinen kokemus vailla syytä olla olemassa. Sitä paitsi maskuliinisuus ja feminiinisyyskin ovat vain sosiaalisia konstruktioita ja ihminen on vain sitä mitä hän kokee olevansa, fyysisillä realiteeteilla ei ole mitään väliä.

Täydellinen transmies suhtautuu äärimmäisen aggressiivisesti jokaiseen ihmiseen, joka sanoo häntä vahingossa transuksi tai sanoo, että pillu on naisen sukupuolielin. Hän hokee nonstoppina kuinka miehelläkin voi olla pillu, menkat ja rinnat. Hän hokee kuinka naisten pitäisi lakata pitämästä pillua osana naiseuttaan. Jos kaikki ihmiset eivät omaksu tätä täysin aivotonta näkemystä heti, kun kuulevat siitä, hän syyttää heitä viidestä eri seksismin muodosta ja transfobiasta.

Täydellinen transmies pitää kanssaan eri mieltä olevia transmiehiä typerinä ja yksinkertaisina juntteina, jotka eivät kykene abstraktiin ajatteluun. He eivät vain ole sivistäneet itseään lukemalla feminististä teoriaa, joka on totuus elämästä.

Täydellinen transmies halveksuu saatanasti kaikkea, mitä cismiehet edustavat. Heidän jokainen maskuliininen, naiseudesta poikkeava ominaisuutensa on haitallinen ja pohjimmiltaan jollain tavalla naisvihamielinen. Heidän ilonsa kikkeleistään on ällöttävää peniskeskeistä cispenisten ihannointia. Hän karttaa cismiehiä ja suhtautuu heihin epäluuloisesti. Kun cismiehet eivät halua hänenkaltaistaan vihamielistä, heidän ominaisuuksiaan halveksuvaa olentoa seuraansa, hän on vakuuttunut siitä, että vika on heissä ja heidän suvaitsemattomuudessaan. 

Täydellinen transmies häpeää syvästi jokaista cismiesten kaltaista ominaisuutta, joka hänessä on. Jos hän huomaa prosessin myötä, että ei enää osaa itkeä, on tunne-elämältään jähmeämpi eikä ota vihaista naista enää yhtä tosissaan kuin aiemmin vaan suhtautuu häneen vähän niin kuin kiukkuiseen kääpiöön miehen rinnalla, hän häpeää syvästi itseään. Sukupuolieroja ei ole eivätkä fyysiset ominaisuudet vaikuta mihinkään, joten hänen täytyy olla karmiva naisvihaaja!

Ainoa miehinen asia, jonka transmies osaa on vaihtaa renkaan autoon. Näin hänen feministikaverinsa, joita kukaan normaalijärkinen mies ei kestä, ja jotka eivät koskaan tule elämään muuten kuin lesbosuhteessa tai kissalaumansa osana voivat soittaa hänet apuun, kun heidän autostaan puhkeaa rengas eivätkä he osaa tehdä asialle mitään. Tästä ei puhuta koskaan, koska se on niin noloa ja stereotyyppistä.

Täydellinen transmies ei koskaan sano, että häntä kohdeltiin ennen transsukupulisuudesta tietämistä paljon paremmin kuin nykyään eikä hän ymmärrä miksi valkoiset feministiset heterocisnaiset, joita on noin puolet väestöstä kuvittelevat olevansa joku syrjitty vähemmistö, vaikka sellainen ajatus joskus kävisikin hänen mielessään.

Täydellinen transmies ei koskaan puhu sukupuolieroista eikä siitä, miten yksinäinen ja ulkopuolinen hän oli lapsena tyttöjen keskellä. Hänellä on kavereinaan ainoastaan naisia, koska miesten kanssa liikkuminen on niin normatiivista ja koska eihän sukupuolieroja ole olemassa. Ja koska kehot eivät liity mitenkään sukupuoleen niin oikeastaan sekin on sukupuolineutraalia, että Irmeli ja Tiina puhuvat koko illan ehkäisystä, synnytyksestä ja siitä miten tyhmiä miehet ovat.

Täydellinen transmies ei koskaan naura epäkorrekteille vitseille edes kaveriporukassa tai puhu pillun saamisesta, koska se on naisia esineellistävää. Hän kärsii syvissä henkisissä tuskissa kaikkien naispuolisten siskojensa puolesta kuunnellessaan sellaista. Täydellinen transmies on kaiken sellaisen yläpuolella.

Täydellinen transmies istuu naama norsunvitulla moraalisäteilevä aura päänsä päällä radikaalifeministien iltamissa kutomassa, juomassa teetä ja hokemassa kuinka Irmelin pinkki paita pönkittää sukupuolinormeja ja se, että Viljo ei ajele partaansa joka tekee hänestä miehekkään näköisen ja erottaa hänet naisista osoittaa pohjimmiltaan syvää misogyniaa.

Täydellinen transmies on munaton, aivoton, feministien narussa taluttama kuohittu pässi.

maanantai 20. helmikuuta 2017

Sukupuolivähemmistöt ja uniikit lumihiutaleet


Nykyään lähes jokainen ihminen on olevinaan jotenkin ainutlaatuinen ja erikoinen. Ei mikään tavanomainen nainen tai mies. Erityisesti feministihenkisten ihmisten mielestä sukupuoli on olevinaan niin monimuotoinen ominaisuus, että ketään ei enää oikeastaan saa edes kutsua erilaiseksi naiseksi tai mieheksi, koska se tarkoittaa, että muut miehet ja naiset olisivat muka jotenkin samanlaisia. Ja sehän on todella ärsyttävää itsensä jalustalle nostamista, koska kaikki me ollaan erilaisia.

Nämä ihmiset sekoittavat toisiinsa oikean, elämää merkittävästi määrittävän erilaisuuden ja persoonakohtaiset pikkuerot. Kun tarpeeksi kaivellaan, lähes jokaisesta ihmisestä saadaan aikaiseksi uniikki lumihiutale, jollaista toista ei ole. Oli meilläkin lapsena hamsteri, jonka nimi oli Turre. Edustan siis tämän vuoksi todella pientä ja harvinaista vähemmistöä maailmassa. 

Vaan minkä verran Turre-nimisen hamsterin omistaminen vaikuttaa jokapäiväiseen elämääni verrattuna transsukupuolisuuteni? Päätetäänkö eduskunnassa erikseen meidän asioistamme? Jaetaanko ihmiset eri pukuhuoneisiin hamsterin omistamisen perusteella? Pakotetaanko heidät päivittäin olemaan tekemisissä samanlaisten kanssa oletuksena, että heillä kiinnostaa näiden seura tai on näiden kanssa jotain muuta yhteistä? Ei taideta.

Sama pätee feministiseen logiikkaan sukupuolen moninaisuuden suhteen. Ei nainen, joka ei tykkää pinkistä, tykkää pelata jalkapalloa tai mies, joka ei halua juoda olutta tai haluaa pinkin pipon ole mikään sukupuolivähemmistöihin verrattavissa oleva olento. Nämä asiat eivät liity sukupuoleen muuten kuin löyhinä, kulttuurisina tapoina. Heidän osallistumisensa naisten ja miesten sauniltoihin ei ole henkistä tuskaa vailla ensimmäistäkään jaettua elämänkokemusta vaan onnistuu valtaosalta aivan hyvin ja ongelmitta, koska he ovat aivan tavallisia miehiä ja naisia, ymmärsivät sitä tai eivät. 



    Totuus sukupuolen moninaisuudesta.


Jos kysyt feministiltä mitä hän näkee esimerkiksi tavallisessa ylppäripäivän luokkakuvassa, jossa kaikki pojat ovat pukeutuneet pukuun ja kaikki tytöt ehkä yhtä lukuunottamatta mekkoon, hän todennäköisesti vastaa, että hän näkee siinä monta kaunista nuorta naista, joista jokainen on ainutlaatuinen yksilöllinen kukkanen, joita ei pidä ahtaa ahdistaviin sukupuolinormeihin.

Todellisuudessahan kuvassa on kaksikymmentäviisi naarasapinaa, joista 99% haluaa olla naisellisia ja viehättäviä, joiden pimppihuulet alkavat kostua murrosiässä miehekkäistä miehistä, jotka haluavat kikkeliä vaginaansa, tulevat tiineeksi urosapinalle ja synnyttävät jossain vaiheessa elämäänsä lapsia. He ovat heteronaisia, vaimoja, äitejä, synnyttäjiä ja imettäjiä. He jakavat nämä samat kokemukset, kälättävät niihin liittyvistä asioista työpaikoilla, keskustelupalstoilla ja saunailloissa. Sitä ei estä se, että heillä on keskenään vähän erivärinen tukka, erimallinen kroppa ja vähän erilainen persoonallisuus. He kaikki ovat mielestään tosi uniikkeja lumihiutaleita.



Todellinen sukupuolinen poikkeavuus on aivan eri asia ja prosentuaalisesti helvetin harvinaista. Eri arvioiden mukaan noin 1-4% ihmisistä edustaa jotain seksuaali- ja tai sukupuolivähemmistöä. Tällaisiksi voidaan laskea esimerkiksi homot, joiden seksuaaliset intressit ovat sukupuolensa edustajiksi aivan poikkeukselliset. Tällaisiksi voidaan laskea intersukupuoliset tai transsukupuoliset. Ehkä myös transvestiitit ja jotkut lapsettomat aseksuaalit.

Esimerkiksi vaginan kanssa syntynyt transsukupuolinen, joka ei koskaan synnytä, ei koskaan halua kikkeliä vaginaansa vaan jonka harmaan aivomassan mielestä hänen vaginansa pitäisi olla kikkeli ja joka astuu toisia kuin uros, ei näytä naiselta vaan mieheltä, eikä yksinkertaisesti omista mitään naissukupuolen henkisiä ominaisuuksia, jotka saisivat käyttäytymään naissukupuolen tavoin on täydellinen anomalia.

Lähin vastaava yksilö löytyy jostain satojen kilometrien päästä, kun muilla samanlaisia on luokkahuone täynnä. Hän aivan täysin varmasti huomioi huutavan erilaisuutensa muihin nähden kasvaessaan, jos hän on vähänkään täysijärkinen yksilö. Hän ei hän voi jakaa luokkatovereidensa kanssa samanlaisia kokemuksia ja tunteita juuri mistään alkeellisestikaan sukupuoleen liittyvästä, koska hänellä ei ole niitä.

Se, että "uniikit lumihiutaleet" ärsyyntyvät, kun joku oikeasti, prosentuaalisesti millä tahansa mittarilla katsottuna friikiksi laskettava kehtaa sanoa ääneen, että on erilainen, on kerta kaikkiaan naurettavaa. Se, että ihmiset hokevat, että "me kaikki ollaan erilaisia" ja rinnastavat omat persoonapiirteensä siihen, mitä sukupuolivähemmistöt ovat on silkkaa idiotismia.


Jokainen, joka kutsuu sukupuolivähemmistön (oikeaa sellaista) edustajaa uniikiksi lumihiutaleeksi, joka vain yrittää olla erilainen on vitunmoinen tampio, joka ei ymmärrä eroa uniikin lumihiutaleen ja todellisen prosentuaalisen anomalian välillä.

Jokaiselle, joka sukupuolirooleista ja -normeista lukiessaan kyselee, että kuka muka on tavallinen mies tai nainen, minulla on olemassa yksi vastaus. Se olet erittäin todennäköisesti juuri Sinä.