maanantai 20. helmikuuta 2017

Sukupuolivähemmistöt ja uniikit lumihiutaleet


Nykyään lähes jokainen ihminen on olevinaan jotenkin ainutlaatuinen ja erikoinen. Ei mikään tavanomainen nainen tai mies. Erityisesti feministihenkisten ihmisten mielestä sukupuoli on olevinaan niin monimuotoinen ominaisuus, että ketään ei enää oikeastaan saa edes kutsua erilaiseksi naiseksi tai mieheksi, koska se tarkoittaa, että muut miehet ja naiset olisivat muka jotenkin samanlaisia. Ja sehän on todella ärsyttävää itsensä jalustalle nostamista, koska kaikki me ollaan erilaisia.

Nämä ihmiset sekoittavat toisiinsa oikean, elämää merkittävästi määrittävän erilaisuuden ja persoonakohtaiset pikkuerot. Kun tarpeeksi kaivellaan, lähes jokaisesta ihmisestä saadaan aikaiseksi uniikki lumihiutale, jollaista toista ei ole. Oli meilläkin lapsena hamsteri, jonka nimi oli Turre. Edustan siis tämän vuoksi todella pientä ja harvinaista vähemmistöä maailmassa. 

Vaan minkä verran Turre-nimisen hamsterin omistaminen vaikuttaa jokapäiväiseen elämääni verrattuna transsukupuolisuuteni? Päätetäänkö eduskunnassa erikseen meidän asioistamme? Jaetaanko ihmiset eri pukuhuoneisiin hamsterin omistamisen perusteella? Pakotetaanko heidät päivittäin olemaan tekemisissä samanlaisten kanssa oletuksena, että heillä kiinnostaa näiden seura tai on näiden kanssa jotain muuta yhteistä? Ei taideta.

Sama pätee feministiseen logiikkaan sukupuolen moninaisuuden suhteen. Ei nainen, joka ei tykkää pinkistä, tykkää pelata jalkapalloa tai mies, joka ei halua juoda olutta tai haluaa pinkin pipon ole mikään sukupuolivähemmistöihin verrattavissa oleva olento. Nämä asiat eivät liity sukupuoleen muuten kuin löyhinä, kulttuurisina tapoina. Heidän osallistumisensa naisten ja miesten sauniltoihin ei ole henkistä tuskaa vailla ensimmäistäkään jaettua elämänkokemusta vaan onnistuu valtaosalta aivan hyvin ja ongelmitta, koska he ovat aivan tavallisia miehiä ja naisia, ymmärsivät sitä tai eivät. 



    Totuus sukupuolen moninaisuudesta.


Jos kysyt feministiltä mitä hän näkee esimerkiksi tavallisessa ylppäripäivän luokkakuvassa, jossa kaikki pojat ovat pukeutuneet pukuun ja kaikki tytöt ehkä yhtä lukuunottamatta mekkoon, hän todennäköisesti vastaa, että hän näkee siinä monta kaunista nuorta naista, joista jokainen on ainutlaatuinen yksilöllinen kukkanen, joita ei pidä ahtaa ahdistaviin sukupuolinormeihin.

Todellisuudessahan kuvassa on kaksikymmentäviisi naarasapinaa, joista 99% haluaa olla naisellisia ja viehättäviä, joiden pimppihuulet alkavat kostua murrosiässä miehekkäistä miehistä, jotka haluavat kikkeliä vaginaansa, tulevat tiineeksi urosapinalle ja synnyttävät jossain vaiheessa elämäänsä lapsia. He ovat heteronaisia, vaimoja, äitejä, synnyttäjiä ja imettäjiä. He jakavat nämä samat kokemukset, kälättävät niihin liittyvistä asioista työpaikoilla, keskustelupalstoilla ja saunailloissa. Sitä ei estä se, että heillä on keskenään vähän erivärinen tukka, erimallinen kroppa ja vähän erilainen persoonallisuus. He kaikki ovat mielestään tosi uniikkeja lumihiutaleita.



Todellinen sukupuolinen poikkeavuus on aivan eri asia ja prosentuaalisesti helvetin harvinaista. Eri arvioiden mukaan noin 1-4% ihmisistä edustaa jotain seksuaali- ja tai sukupuolivähemmistöä. Tällaisiksi voidaan laskea esimerkiksi homot, joiden seksuaaliset intressit ovat sukupuolensa edustajiksi aivan poikkeukselliset. Tällaisiksi voidaan laskea intersukupuoliset tai transsukupuoliset. Ehkä myös transvestiitit ja jotkut lapsettomat aseksuaalit.

Esimerkiksi vaginan kanssa syntynyt transsukupuolinen, joka ei koskaan synnytä, ei koskaan halua kikkeliä vaginaansa vaan jonka harmaan aivomassan mielestä hänen vaginansa pitäisi olla kikkeli ja joka astuu toisia kuin uros, ei näytä naiselta vaan mieheltä, eikä yksinkertaisesti omista mitään naissukupuolen henkisiä ominaisuuksia, jotka saisivat käyttäytymään naissukupuolen tavoin on täydellinen anomalia.

Lähin vastaava yksilö löytyy jostain satojen kilometrien päästä, kun muilla samanlaisia on luokkahuone täynnä. Hän aivan täysin varmasti huomioi huutavan erilaisuutensa muihin nähden kasvaessaan, jos hän on vähänkään täysijärkinen yksilö. Hän ei hän voi jakaa luokkatovereidensa kanssa samanlaisia kokemuksia ja tunteita juuri mistään alkeellisestikaan sukupuoleen liittyvästä, koska hänellä ei ole niitä.

Se, että "uniikit lumihiutaleet" ärsyyntyvät, kun joku oikeasti, prosentuaalisesti millä tahansa mittarilla katsottuna friikiksi laskettava kehtaa sanoa ääneen, että on erilainen, on kerta kaikkiaan naurettavaa. Se, että ihmiset hokevat, että "me kaikki ollaan erilaisia" ja rinnastavat omat persoonapiirteensä siihen, mitä sukupuolivähemmistöt ovat on silkkaa idiotismia.


Jokainen, joka kutsuu sukupuolivähemmistön (oikeaa sellaista) edustajaa uniikiksi lumihiutaleeksi, joka vain yrittää olla erilainen on vitunmoinen tampio, joka ei ymmärrä eroa uniikin lumihiutaleen ja todellisen prosentuaalisen anomalian välillä.

Jokaiselle, joka sukupuolirooleista ja -normeista lukiessaan kyselee, että kuka muka on tavallinen mies tai nainen, minulla on olemassa yksi vastaus. Se olet erittäin todennäköisesti juuri Sinä.