torstai 17. syyskuuta 2020

Kolmas juridinen sukupuoli on sukupuolettomien feministi(tätien) rekisteri

Muutamilla tahoilla on kova halu saada Suomeen kolmas juridinen sukupuoli. Rekisteri pelkille intersukupuolisille lapsille ei riitä vaan sinne pitäisi kaikkien saada ilmoittautua vain omalla päätöksellä.  Tämä johtaisi tietysti alta aikayksikön siihen, että kaikenmaailman sukupuolettomat ja muunsukupuoliset feministitätit rynnisivät rekisteriin sukupuoliahdistuspäissään. Kuvitellen, että pääsevät biologisesta todellisuudesta eli naiseudestaan eroon sillä tavalla ja muut alkavat nähdä heidät sukupuolettomina olentoina.

Ensiajatus on tietysti normaalilla ihmisellä vastustaa tällaista rekisteriä, mutta tarkemmin ajateltuna tämä voisi olla aivan hyvä idea. Kun kaikki sukupuolettomat feministit olisivat muuttaneet juridisen sukupuolensa, heidät olisi erittäin helppo yksilöidä. Sitten heidät voitaisiin lähettää vaikkapa autiolle saarelle keskenään. Tämä olisi täydellinen win-win -tilanne.

Muu yhteiskunta saisi elää rauhassa sukupuolineen päivineen ilman jatkuvaa feministien raivoamista ja feministit pääsisivät muodostamaan keskenään oman unelmayhteiskuntansa, joka ei olisi ummehtunut hetero- ja cisnormatiivinen patriarkaatti, jossa ei ole mitään ahdistavia sukupuolinormeja, mitään kehoja ei silvota cisnormatiivisiin muotteihin ja jokainen päättää itse mikä heidän sukupuolensa on tai onko sitä olemassa.


Tästä saisi aikaiseksi loistavan tosi tv-formaatin.

Me muut voisimme seurata etäältä, kun he tappelisivat keskenään verissä päin siitä saako sukupuolia olla olemassa ollenkaan vai pitääkö olla Vain Ihmisiä, saako sukupuolta olettaa vai eikö saa, mitä eroa on miesten, naisten ja sukupuolettomien menkoilla, tisseillä, kikkeleillä jne.

Siinä vaiheessa, kun he olisivat saaneet valmiiksi unelmayhteiskuntansa, jossa todellisuus muotoutuu kokemusten perusteella joita ei tarvitse perustella mitenkään järjellisesti, voisimme seurata miten hienosti tämä intersektionaalinen unelmayhteiskunta toimisi. 

Maskuliinisuus voi olla feminiinisyyttä jos joku kokee silleen. Jokainen voi olla kehosta ja suuntautumisesta riippumatta heteronainen, lesbonainen, homomies tai heteromies jos tuntuu siltä, penis voi olla sukupuoleton ruumiinosa, koska sen omistajan identiteetti on sukupuoleton ja lintu lentää paitsi jos se kokee olevansa kenguru. Silloin on katsottava, että kengurukin voi lentää, että se ei koe oloaan emotionaalisesti turvattomaksi. 

Joukon parhaat metsästäjät ovat miesvartaloisia "sukupuolettomia". Naisvartaloiset "sukupuolettomat" ja "miehet" ovat raskaana lesboheteroeiminkään-seksin seurauksena ja äiti on parrakas, möreä-ääninen isopeniksinen nainen. Kun raskaana olevat, voimiltaan vähäisemmät sukupuolettomat, "miehet" eivät pysty tekemään tilansa vuoksi muuta kuin hoitamaan kotityöt, perinteiset sukupuoliroolit alkavat muodostua.

Sitten "sukupuolettomia" ja "miehiä" alkaa ahdistaa, kun ne inhottavat keksityt sukupuoliroolit ovat muodostumassa ja patriarkaatti nostaa taas päätään. Seuraa autistista paskaa siitä miten cisheteropatriarkaatti on kasvattanut heidät niin vinoon, että he mukautuvat sen tapoihin uudelleen.

Suurinta hupia olisi, kun ihmisten mieli alkaisi lopulta hajota, kun kaikki voi olla kaikkea ja kukaan ei edes muista mikä kaikkien muiden jatkuvasti potentiaalisesti muuttuva sukupuoli on tai onko sitä olemassa.


Saarelta saisi palata takaisin yhteiskuntaan, kun on siinä tilassa, että tappaa itsensä jos joutuu vielä hetkenkään vääntämään sukupuolista seinähullujen femakkojen kanssa ja pystyy hyväksymään sen, että sukupuolet ovat olemassa, määrittyvät vartalon kautta ja vaihtoehtoina on muuttaa kehoaan tai elää sen kanssa.


keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Nuoret naiset ovat syy siihen, miksi heitä, lesboja tai vapaaehtoisesti lapsettomia ei oteta tosissaan

Feministien yksi suurimmista valituksen aiheista on se miksi naisia ei oteta tosissaan ja miksi heitä vähätellään jatkuvasti. Tämä on taas olevinaan kaikkivoipaisen heteropatriarkaatin syytä.

Oikeasti se, että naisia ei oteta tosissaan on heidän oma vikansa. Millekään yhteisölle ei ole olemassa uskottavuutta pahemmin syövää ominaisuutta kuin se, että sen osana on paljon nuoria naisia, erityisesti kapinallisia patriarkaatin ikeitä vastustavia feministinaisia.


Nuorena, kun mietin noin kolme sekuntia voisinko olla lesbo ennen kuin tajusin, että panisin mieluummin vaikka lammasta pussi päässä, seurasin lesboskenen keskusteluita. Mikään ei saanut lesboja enemmän raivoihinsa kuin heidän seksuaalisuutensa kyseenalaistaminen ja siihen aikaan sitä tehtiin paljon, joten lesbot olivat suunnilleen koko ajan raivoissaan. Röökimuija totesi aikanaan osuvasti, että homomiehet ovat iloisia, koska he saavat munaa ja lesbot ovat aina kärttyisiä, koska he eivät saa sitä. 

Aivan  helvetin raivoissaan lesbot olivat yhdestä asiasta. Ex-lesboista. Ex-lesbot ovat asia, josta ei kauheasti haluta puhua julkisuudessa, mutta joka tunnetaan sateenkaaripiireissä hyvin. Ex-lesbo on yleensä lesboporukoihin teini-iän kapinassa pamahtava, tyypillisesti feminiininen muija, joka julistaa kovaan ääneen vihaavansa miehiä. Ex-lesbo seurustelee naisten kanssa ja julistaa olevansa ihan saatanan lesbo. Parhaassa tapauksessa ex-lesbo häipyy nopeasti vähin äänin joukosta toitottamaan miesvihaansa heteroiden feministinaisten joukkoon, kun tajuaa naisten ällöttävän häntä.

Pahimmassa tapauksessa ex-lesbo seurustelee kymmenen vuotta jonkun naisen kanssa, huutaa lesboasioista netissä päivät pitkät ja kuin salama kirkkaalta taivaalta katoaa yhtäkkiä kolmekymppisenä miehen matkaan, pamahtaa paksuksi ja perustaa perheen. Tämän jälkeen ex-lesbo selittää lesbomenneisyyttään nuoruuden sekoilullaan ja/tai mielenterveysongelmillaan. Kaikkein pahimmassa tapauksessa ex-lesbo syyllistää lesboyhteisöä hyväksikäytöstä. Naisilla kun on alentunut kyky ottaa vastuu omista seksuaalisista kokeiluistaan, jotka eivät myöhemmin olekaan ihan yhtä hyvä idea.


Sama ilmiö toistuu vapaaehtoisesti lapsettomien joukossa. Heihin kuuluu kaikenlaista porukkaa, jotka ovat eri syistä vapaaehtoisesti lapsettomia. Sitten siellä on eräänlainen kiihkomielisten, akateemisesti koulutettujen nuorten feministinaisten osasto, joiden elämä täyttyy siitä, että he julistavat miten saatanasta miehet ovat. Tähän kuuluu olennaisena osana myös sen julistaminen miten he eivät ainakaan koskaan lisäänny ja miten kukaan ei alista heitä kotirouviksi.

Kolmekymppiseksi asti elämä kuluu tästä aiheesta möykätessä. Sitten yhtäkkiä tapahtuu jotain. He haistavat ystävänsä vauvanpaskavaippaa tai rakastuvat ja yksi toisensa perään lähes kaikki heistä sekoavat, löytävät miehen ja kulkevat pian maha pystyssä. Nelikymppisinä lähes jokaikinen heistä on ihan tavallinen heteroydinperheen äiskä, joka kulkee hassuttelemassa niitä nuoruuden hömpötyksiään.

Loput vapaaehtoisesti lapsettomat kuten rekkalesbot tai aseksuaalit (oikeat, eivät aseksuaaliksi identifioituvat munanlutkuttajat) ja muut, joita on joukossa kantavat niskassaan näiden naisten aiheuttaman kyseenalaistamisen siitä, voiko kukaan tietää jo nuorena, että ei tule hankkimaan lapsia. Vastaus on, että jos olet hetero cisnainen, olet todennäköisesti kyvytön päättämään mitään paskalla käymistä monimutkaisempaa pysyvästi. Ja sinun takiasi kaikki muut vapaaehtoisesti lapsettomat kantavat niskassaan jatkuvaa kyseenalaistamista.


Nyt valitettavasti myös transyhteisö on kokenut näiden nuorten aggressiivisten feministinaisten invaasion. Me kaikki oikeat transsukupuoliset miehet tiedämme, että näillä ihmisillä vaatimuksineen venussymbolittomista kuukautissiteistä ei ole minkään valtakunnan tekemistä miessukupuolen eikä transsukupuolisten miesten kanssa.

Tämän seuraukset näkyvät suomeakin koskettaneissa katujakeskusteluissa, joissa nämä ihmiset kertovat mitä älyttömimpiä syitä transprosessiin lähtemiselleen. Ja koska nainen on tunnetusti kyvytön kantamaan mistään teoistaan vastuuta, vastuussa heidän sekoilustaan on milloin transyhteisö, milloin yhteiskunta. Aina löytyy joku muu syyllinen, jota syyttää.



Tarina muuttuu näppärästi kun nuori nainen haluaa muut vastuuseen teoistaan


Tämä sama kuvio toistuu kaikkialla, kun ollaan naisten kanssa tekemisissä. Yhteiskuntaa ja muita ihmisiä pitää rajoittaa, koska naiset ovat kyvyttömiä ottamaan vastuusta mistään. Keskittykääpä joskus hetki katsomaan miten vanhemmat naiset käyttäyvät puhuessaan varsinkin teinitytöistä tai nuorista naisista. 

Silikonit pitää kieltää, koska nuori tyttö saattaa ahdistua pienistä rinnoistaan. Lihaksikkaat fitnessnaiset pitää kieltää, koska nuoret tytöt saattavat ahdistua. Miehet eivät saa pitää naisista, joilla on pienet häpyhuulet koska isohäpyhuulisia nuoria naisia ahdistaa. Kalorimerkinnät pitää kieltää elintarvikkeista, koska joku nuori tyttö saattaa flipata ja sairastua syömishäiriöön. Suojaikäraja pitää nostaa vähintään 18 ikävuoteen, koska joku nuori tyttö saattaa harrastaa seksiä ja aiai sitten vanhempana kaduttaa.

Transsukupuoliset ei saa korjata sukupuoltaan ennen kuin koko keho on pilalla, koska jossain saattaa olla joku kengännumeron kokoisella älykkyysosamäärällä varustettu lesbo, joka kuvittelee olevansa transsukupuolinen mies, koska tykkää naisista ja on persoonaaltaan miesmäinen. Kuvanmuokkaus tulee kieltää, koska joku nuori tyttö ei ehkä tajua, että ihohuokoseton ankkahuulilautassilmä on photoshopin tuote ja sitten ahdistaa.


Käytännössä koko ympäröivä maailma täytyy kieltää, että joku naarasapina jossain ei sekoa tai ahdistu jollain tavalla. Sitten kun tätä paskaa on hoettu siellä Me Naiset-lehden sivuilla, niin seuraavassa lauseessa ihmetellään, että kun nuoria naisia ei oteta tosissaan. Kuka v**tu ottaa tosissaan olennon, jonka järjissä pysymisen takia kaikkia muita ihmisiä tulee rajoittaa kaikin tavoin? 

Jos naiset haluaisvat, että heitä pidettäisiin järkevinä ja kunnioitettaisiin, heidän pitäisi ensimmäisenä katsoa peiliin ja alkaa ottaa vastuu omista teoistaan. Erityisesti vanhojen feministien pitäisi lakata kertomasta mitä yhteiskunnassa ei saa tehdä, koska nuoret naiset. 


maanantai 2. joulukuuta 2019

Jos sinulla on vagina, et tarvitse sen lisäksi penistä


Transsukupuolisten miesten ja erityisesti muusujen joukossa on olemassa pieni joukko ihmisiä, jotka eivät halua poistattaa vaginaansa. Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että muita genitaalioperaatioita ei enää saa. Muualla maailmassa voi saada esimerkiksi klitoriksen vapautuksen tai muita vastaavia pieniä operaatiota.

Nämä ihmiset eivät ole tyytyväisiä tähän linjaan. Osa heistä haluaa pitää vaginansa, mutta haluaa sen lisäksi itselleen peniksen tai jonkinlaisen muun lerpakkeen.

He väittävät, että tämä linja, jossa sellaista ei vaginallisena saa syrjii ihmisiä, jotka eivät halua itselleen "binäärisiä genitaaleja".

He vetoavat siihen, että vaginan poistaminen olisi ainoastaan turha operaatio, joka heille tehtäisiin, vaikka he eivät tarvitse sitä. Tämä on ilmeisesti totta, sillä jossain päin maailmaa on saatu mahdutettua samaan ihmiseen vagina ja neopenis. En muista oliko vielä kiveksetkin saatu tungettua vielä jotenkin samaan pakettiin.


Väitteen turhasta operaatiosta voisi ymmärtää mikäli joku yksilö olisi sellaisessa tilanteessa, että häneltä ei jostain lääketieteellisestä syystä voida poistaa vaginaa, jolla hän ei tee mitään, mutta hän kokee genitaalidysforiaa ja tarvitsee peniksen. Tällöin minä voisin puoltaa tällaisen operaation tekemistä, mikäli se olisi mahdollista.

Näiden vinkujien kohdalla ei todellakaan ole kyse tällaisesta. On kyse siitä, että he rakastavat vaginoitaan.

Heillä ei ole minkäänlaisia ongelmia harrastaa seksiä niillä eikä niiden olemassaolo haittaa näitä ihmisiä millään tavalla. Osa heistä myöntää tämän avoimesti. Osa ei sano asiaa suoraan, mutta se on varsin helppoa lukea rivien välistä.


Heidän itsensä rinnastaminen transsukupuolisiin ja vinkumisensa siitä, että yhteiskunta ei maksa heidän operaatioitaan on naurettavaa. Minä en näe yhtään syytä sille miksi yhteiskunnan tulisi osallistua tällaisten hoitojen kustantamiseen. 

Genitaalioperaatiot on suunnattu sukuelinten korjaamisen niille transsukupuolisille, jotka eivät tee genitaaleillaan mitään, eivät pysty harrastamaan ollenkaan seksiä tai jotka kärsivät niistä muuten niin huomattavasti, että elämä niiden kanssa on vaikeaa ja he kokevat tarvetta muuttaa niitä. He kokevat sukupuolidysforiaa.

Hoitoja ei ole suunnattu ihmisille, jotka rakastavat vaginaansa, mutta jotka haluavat itselleen sen lisäksi toiset sukuelimet.



Nämä ihmiset vetoavat siihen, että he tuntevat silti genitaalidysforiaa, vaikka he eivät haluakaan poistattaa vaginaansa. Samaan aikaan he ovat alasti, ovat yhdynnässä, juoksevat ehkäisyneuvolassa, ottavat riskin raskaaksi tulemisesta ja elävät aivan täysin normaalia naisen elämää. 

Tällä ei ole mitään helvetin tekemistä kehodysforian kanssa. Mikään, mikä ei rajoita/vaikeuta normaalelämää ei ole kehodysforiaa. Jos dysforiaksi aletaan kutsua elämään käytännössä mitenkään vaikuttamattomia epämukavuuksia, mihin vedetään raja? Jos pieru haisee ällöttävältä niin onko se pierudysforiaa? 

Jos joku kokee, että hänellä pitäisi olla kolme rintaa, pitääkö yhteiskunnan maksaa hänelle kolmas rinta? Eikö hän voisi aivan yhtä hyvin vedota normatiivisiin kehoihin ja dysforiansa hoitamiseen? Tai jos minä haluankin kyrvän otsaani, eikö sekin ole syrjintää, että en saa?



Jokainen saa puolestani hankkia itselleen vaikka metrisen lerssin pillun lisäksi tai ihan minkä tahansa operaatiokombinaation, jota julkinen puoli ei tarjoa, kunhan hän tekee sen omalla rahallaan. Jos Suomessa ei saa, jossain päin maailmaa kyllä saa.

Siinä kohtaa, kun astralgenderit ovat tekemässä julkisen puolen sukupuolenkorjaushoidoista muusujen temmellyskenttää, jossa ei enää korjata mitään normaalielämää haittavaa ristiriitaa vaan luodaan ihmisille erilaisia fantasiakehoja "kehodysforian" nimissä olisi aika herätä siihen millainen joukko transsukupuolisten keskuuteen on oikein pesiytynyt käyttämään ääntään.


tiistai 25. kesäkuuta 2019

Itseään kunnioittava transsukupuolinen mies ei ole feministi


Revision.


1. Feministit vihaavat miehiä. Ihan sama mitä feministit väittävät tai mitä feminismi joskus oli. He ovat kauan sitten ylittäneet rajan jossa oli kyse tasa-arvon ajamisesta ja siirtyneet kollektiiviseen ja avoimeen miesten vihaamiseen ja syyllistämiseen kaikesta, minkä olemassaolosta he eivät pidä.


2. Feminismi on täysiverinen kultti. Yksi haluaa lakkauttaa sukupuolet, toinen haluaa että jokainen saa itse päättää sukupuolensa ja kolmas uskoo että sukupuoli voi olla Bulbasaur. Neljäs näkee epätasa-arvona sen, että miehillä ja naisilla on erilaiset kauneusihanteet eikä tuuhea parta naisilla ole haluttu ominaisuus ja syyttää siitä patriarkaattia. Viides uskoo, että sukupuoli on alistava valtarakenne. Kukaan ei ymmärrä mitä koomista heidän näkemyksissään on.


3. Feministit ovat läpeensä tekopyhiä. Osa heistä väittää, että kohtelee miehiä ja naisia samalla tavalla tai pitää kaikkia vain ihmisinä. Tee joskus testi. Heitä sivistyneen, kaikkia vain ihmisinä pitävän feministilauman keskelle naispuolinen hyvä jätkä, joka sattuu olemaan enemmän miestenkaltainen henkiseltä maailmaltaan ja pitämään miehistä enemmän kuin naisista. Seuraa turvallisen välimatkan päästä kuinka feministit muuttuvat laumaksi alkukantaisia häijyjä narttuja ja raatelevat kohteensa hengiltä alle kymmenessä sekunnissa, koska hän väittää, että miehet ovat jotenkin erilaisia kuin he ja on sitä paitsi väärää sukupuolta pitämään enemmän miessukupuolesta. Siinä on sinulle todellisuus.


 Feministit ja naispuolinen hyvä jätkä, joka ei ihannoinut naisellisuutta


4. Feministit vihaavat maskuliinisuutta. Toksinen maskuliinisuus on pelkkä kiertoilmaus sille, että miesten täytyy lakata olemasta maskuliinisia. Jotta mies ei ole toksisesti maskuliininen hänen tulee olla sellainen kuin feministinaiset määräävät. Ajella partansa pois, olla kutsumatta itseään ja kavereitaan äijäksi, pukeutua mekkoon, ottaa kyrpää perseeseen jotta hän tietäisi millaista on olla nainen ja ruoskia itseään jokaisesta naisia alistavasta seksuaalisesta halustaan ja kyvystään kusta seisten.


5. Transsukupuolinen mies ei ole feministeille mies. Hän on naiseksi sosiaalistettu, itsensä mieheksi kokeva menkkasisko, jonka kanssa liittoudutaan pahaa patriarkaattia vastaan. Näille menkkasiskoille on ihan oma paikkansa myös miehiltä kielletyissä tapahtumissa.

Transsukupuolinen mies on hyväksytty vain mikäli hän on epämaskuliininen, naiskehoaan turmelemattomia hoitoja haluamaton, toksisesta maskuliinisuudesta ja kuukautisseksismistä ruikuttava miesvihaaja, jonka kaveripiiri koostuu vain feministinaisista ja muusuista. Tällaisena hänen olemassaolonsa voimauttaa feministinaisia, koska häntä ei edes lasketa mieheksi vaan osoitukseksi siitä, että nainen voi olla mitä vain.

Jos hän on normaali mies, jolla on joku itsekunnioitus jäljellä ja joka ei nuole feministinaisten ahteria taukoamatta, hänen osansa on loputon velka kaikista miesten etuoikeuksista, jotka hän on saanut.


6. Transsukupuoliset ovat feministeille vain keppihevosia. Ainoa mitä he haluavat transsukupuolisista miehistä on se, että he todistelevat taukomatta miten heidän yhteiskunnallinen asema kohosi ja palkkansa triplaantui. Silloin kun feministit eivät tee sitä, he lässyttävät vaahto suupielestä tursuen ahtaista sukupuolirooleista, epätasa-arvosta ja naisellisuuden epäarvostamisesta, joiden kuvittelevat liittyvän transsukupuolisten olemassaoloon, koska he uskovat että sukupuolet lakkaavat olemasta kun "alistavat sukupuolinormit" murretaan.


Transnaiset, nuo melkein-miehetkin hyväksytään nykyään jäseniksi.


7. Feministeillä on pakkomielle sukupuolineutraaliudesta. Tasa-arvo on feministille sitä, että miehissä ja naisissa ei ole minkäänlaisia eroja. Jos heppakurssilla on kaksi poikaa ja kymmenen tyttöä, se on epätasa-arvoa. Tasa-arvo on feministille sitä, että meillä on kaksi androgyynistä amiksviiksistä sukupuolta, jotka laittavat jääkaapin oveen imetysvuorot vauvan syntyessä ja joista toinen kulkee tamponi perseessä, kun toisella on menkat.


8. Feminismi hörhöteorioineen on syy siihen miksi transsukupuolisten joukkoon on tunkeutunut tuhannen itse päätettävän sukupuolen hörhökultti. Nämä ihmiset eivät ole mitään muuta kuin feministijoukko, joka on alkanut nimittää itseään transsukupuolisiksi vaikka he eivät ole sellaisia. He ovat käsittäneet, että transsukupuolisuus on sukupuolinormeihin sopimattomuutta eikä siihen vaadita kehodysforiaa.

Nämä ihmiset tuhoavat koko yhteisön. He tuhoavat käsityksen siitä mikä on transsukupuolinen mies tai nainen ja muuttavat nämä käsitteet samaksi asiaksi kuin poikatyttö tai femmepoika, he tuhoavat transsukupuolisten maineen ja vakavasti otettavuuden. He tekevät hoidoistamme lopulta yksisarvishoitoja, jotka muuttuvat itse maksettaviksi, koska kukaan normaalijärkinen ei maksa verorahoistaan feministitätien ja -setien sukupuolileikkejä. Kun nämä idiootit ovat tuhonneet kaiken, mitä aiempien sukupolvien transsukupuoliset ovat meille taistelleet ja jättäneet, he jättävät meidät kärsimään seuraukset.


9. Feministit eivät tule koskaan ajamaan miesten oikeuksia, jos ne eivät samalla hyödytä heitä itseään, kuten asepalveluksen neutralisoiminen. Missään koskaan ei ole ollut eikä tule olemaan yhtään feministiä, joka ajaisi miesten oikeutta olla miehiä saati puhuisi transsukupuolisten poikien ja miesten oikeudesta näihin asioihin. Feministit ajavat vain miesten oikeuksia pukeutua mekkoihin ja olla herkkiä poikia.

Transsukupuolisten miesten kohdalla he puhuvat vain miesten menkoista ja tamponeista, miesten synnytyksistä, pimppivoimasta ja kuukautisseksismistä. Jos feministit saavat mellastaa rauhassa pian meillä on televisiossa menkkarättimainoksia naisille ja "transsukupuolisille miehille" eli transtrendereille. Miksi ei pian rintaliivimainoksiakin, koska jos miehellä voi olla menkat niin kyllähän hänellä voi olla myös rinnat ja naisvartalokin ja miksipä hän ei voi pukeutua myös mekkoon. Sitten olemmekin keksineet uudelleen pyörän ja nimenneet naisen transsukupuoliseksi mieheksi.




Me kaikki menstruoivat ihmiset yhdessä ollaan niin koviksia ja miehekkäitä. Miehekkäämpiä ku cismiehet. Siskohali.


10. Feminismi on naisten aate. Jokainen feministien älynväläys turvallisista tiloista, emotionaalisesta turvattomuudesta, menkkasoppien keittelemisestä, feminiinisten ihmisten aliarvostamisesta, tunteista puhumisesta, vauvankakkavaipoista, pinkeistä kylteistä ja pilluhatuista huokuu naiseutta. Se haiseekin kilometrin päähän aamuiselta progesteronin kyllästämältä kuselta.

Se, että transmiesten asioita ajetaan feminismi-nimisen aatteen takana on yhtä absurdia kuin se, että transnaiset ajaisivat heidänlaistensa asioita jonkun male rights-yhteisön nimissä cismiehistä koostuvassa porukassa, jonka päämäärät olisivat saada kyrvällisille ihmisille enemmän pillua feminiinisesti myrkylliseltä hameväeltä. Juuri samalta feministiset "transsukupuoliset miehet" miesvihoineen ja toksisine maskuliinisuuksineen näyttävät.

Yksikään itseään kunnioittava transsukupuolinen mies ei ole feministi.


perjantai 21. kesäkuuta 2019

Suomen truscumit ja antifeministiset transsukupuoliset


Viimeaikoina true trans- henkisen joukon liikehdintä on kasvanut maailmalla. Myös Suomessa moni transsukupuolinen on saanut tarpeekseen nykymenosta ja alkanut kritisoida kehopositiivisten transtrenderien sekä intersektionaalisten feministien harrastamaa naurettavaa mesoamista mediassa "transsukupuolisten" nimissä.

Blogissa ei ole paikkaa linkitetyille blogeille, koska en ole jaksanut sellaista vielä tehdä joten tässä postauksessa on jaettuna suomalaisten truscumien, antifeminististen transsukupuolisten tai nykyistä transaktivismia muista syistä kritisoivien transsukupuolisten blogeja.

Päivitän listaa ja nostan näitä blogeja esiin, koska ihmisillä on oikeus tietää myös muista transsukupuolisista kuin niistä kolmesta kalliohipsteristä, joita Ylen trendikkäissä Kioski-ohjelmissa nostetaan esiin. Blogien kirjoittajat eivät jaa kaikkia näkemyksiäni, mutta jokaisesta blogista huokuu turhauma ja inho nykyistä feminististä hevonpaska-transaktivismia kohtaan.



Kemiallisesti tikattu on uusi transblogi jota pitää nykyiseen transaktivismiin erittäin kyllästynyt transsukupuolinen mies. Hän kritisoi mediassa riehuvia transaktivisteja naurettavine keskustelutyyleineen. Hän kritisoi myös muunsukupuolisia kuukautisprinssejä, jotka julistautuvat transsukupuolisiksi, aloittavat testosteronin käytön ilman yhtään järkevää syytä vain lopettaakseen sen koska heitä ahdistaa muuttua miehen näköiseksi ja kuuloiseksi ja herättävät näin pahennusta sukupuolenkorjaushoitoja kohtaan kantamatta mitään vastuuta naurettavasta käytöksestään, jonka seuraukset kestävät nahoissaan oikeat hoitoja tarvitsevat transsukupuoliset.

Transmiehiä larppaavat transidentiteettiset ja intersektionaaliset feministit





Yönsupi-nimellä muutaman vuoden blogannut transtaustainen mies kritisoi nykyfeminismiä ja heidän käsityksiään sukupuolesta. Toisin kuin useimmat julkisuudessa esiintyvät transmiehet, hän kirjoittaa miesten oikeudesta olla miehiä. Hän on kirjoittanut pitkän sarjan transtrendereistä ja siitä mitä he ovat käytännössä tuhonneet koko old school-transsukupuolisten yhteisön ja tehneet siitä kaikenmaailman nu trans-feministien kerhon, joka on alkanut syödä alkuperäisten transsukupuolisten oikeuksia, huutaa heidän nimissään asioita jotka eivät pidä paikkaansa sekä muuttanut julkisuuskuvan koko transsukupuolisuudesta. 

Toinen lempitekstini blogista on Setan ja Trasekin jakaman iki-ihanan Seksi ja trans- teoksen arvostelu. Tämän lappusellisen kehopositiivista paskaa, bdsm-leikkejä, nyrkkinaintia ja "transmaskuliinien tytöttelemistä ja alistamista" on tehnyt/suomentanut suomen muusuosaston "lahja transsukupuolisille" eli Panda Eriksson. Tämä paska on malliesimerkki siitä miksi minä kieltäisin lailla muunsukupuolisilta ja feministeiltä sotkeentumisen mihinkään transsukupuolisia miehiä ja naisia koskeviin asioihin ja kaikkein eniten seksuaalisuudesta puhumiseen, jos minulla olisi siihen valtuudet.









Transhalla-nimistä melko uutta blogia kirjoittaa träpiksi itseään kutsuva transnainen, joka on koostanut blogiin redditistä ja tumblr:ista naurettavia nykypäivän "transsukupuolisten" alstralgendereiden ja jupitergendereiden sukupuolilistoja. Blogissa on myös kuvakaappauksia redditin transtrenderien palstoilta, joissa kehodysforisia transsukupuolisia kutsutaan natseiksi ja sukupuolinormeihin sopimattomista ihmisistä on tullut yhtäkkiä "non-binary" -ihmisiä. Hän kritisoi myös nykyistä aktivismia ja tuo esiin tilanteen, jossa perinteiset transsukupuoliset ovat. Kukaan ei aja enää asioitamme ja tarvitsisimme kokonaan oman erillisen yhdistyksensä, joka olisi vain meitä varten ja irtisanoutununut feministeistä, joista sukupuolia on 35667.

Sukupuolia on kolme






Toiselta puolelta on myös melko uusi transblogi, jota kirjoittaa transprosessissa oleva homomies. Blogissa kritisoidaan mm. identiteettipolitiikkaa, jonka seurauksena transasioiden ajamisesta on tullut lähinnä sukupuolinormeihin sopimattomien poliittisista syistä itseään muunsukupuolisiksi kutsuvien kehodysforiattomien wannabe-transhenkilöiden asioiden ajamista. Blogissa kritisoidaan myös transsukupuolisten miesten feminiinisoimista ja epämaskuliinisoimista jota nykyinen glitterpökäleitä ympäriinsä oksentava intersektionaalinen feminismi tekee jatkuvasti nostamalla heitä esiin lähinnä sukupuolinormien rikkomisen yhteydessä. Blogin sisältöön (kuten myös yönsupin ja kemiallisesti tikatun) kuuluu myös kritisointi sitä kohtaan miten feministinaiset ja transaktivistit puhuvat transsukupuolisten ja erityisesti transsukupuolisten miesten seksuaalisuudesta julkisuudessa ymmärtämättä siitä todellisuudessa mitään.







torstai 6. kesäkuuta 2019

Sukupuoli voi nykyään olla Bulbasaur ja muuttua joka päivä


Yksi koluministi mainitsi jokin aika sitten meitä setämiehiä käsittelevässä tekstissään, että sukupuoli-identiteetti voi olla tänään se ja huomenna toinen. Tästä muutama sukupuolivähemmistön edustaja tuohtui. He kokivat sen vähättelevänä. 

Toisaalla sukupuolivähemmistön edustaja kertoi vihaisena törmänneensä tekstiin, jossa joku kertoi löytäneensä vessakyltin, jossa unisex- ja transsymbolit olivat samassa lapussa jonkin kaksipäisen örkin kanssa ja todennut, että mielikuvitussukupuoliset ovat päässeet oikeaan seuraan. 

Rienaaviahan tällaiset ovat normaalille transsukupuoliselle. Siinä on vain se valitettava asia, että näiden tekijät ovat oikeassa. Juuri tuollaista seinähullua paskaahan transyhteisö nykyään on täynnä.



Normaalin, kehonsa sukupuolta korjaavan transsukupuolisen identiteetti on hyvin pysyvä ominaisuus ja kehittyy viimeistään parikymppisenä sellaiseksi kuin se on. Nekin, jotka hakeutuvat myöhemmin hoitoihin ovat yleensä kokeneet itsensä jo kauan ennen tuota ikää sen sukupuolen edustajiksi kuin kokevat lopun ikänsä olevansa, mutta pelänneet syystä tai toisesta aloittaa hoitoja.

Sitten meillä on ilonamme tämä sektori, jonka sukupuolinen identiteetti ei liity minkäänlaiseen pysyvään olomuotoon. Se liittyy tunnetiloihin tai vaatetukseen ja vaihtuu vähän väliä. Ja kun sen vaihtuminen on mennyt naurettavuuksiin, on vuorossa se, että ei haluta määritellä itseään yhtään miksikään kun se on niin ahdistavaa ja rajoittavaa ja ollaan niin vitun uniikkeja lumihiutaleita, että ei mahduta mihinkään kategoriaan. Tai siis kuvitellaan olevansa sellaisia, vaikka ollaan yleensä vain cissukupuolisia naisia siniseksi värjätyllä lyhyellä tukalla ja ehkä biseksuaalisuudella.

Näillä tapauksilla ei ole edes aikomusta esittää, että heidän identiteettinsä olisi pysyvä. Heistä tämä ns. fluidius ja se, että ihmisellä ei ole mitään pysyvää olomuotoa elämässään on hieno asia, suorastaan juhlistettava. Heistä olisi ihan mahtavaa jos kaikilta kysyttäisiin töihin mennessä aamulla, että mitä sukupuolta he tänään ovat.



He uskovat aivan tosissaan, että heidän jatkuvasti muuttuvat mihinkään liittymättömät identiteettinsä jaksavat kiinnostaa ihmisiä ja joku jaksaa suhtautua niihin ja transsukupuolisuuteen jollain tavalla tosissaan vielä kolmannen muutoksen jälkeen sen sijaan, että he toteavat olevansa tekemisissä vähän päästään pöpien naisten kanssa. Feministinaisten hömpötyshän tämä itsensä määritteleminen ties miksi ilman että se liittyy mitenkään kehoon ja sukupuolensa korjaamiseen pääasiassa on. 

Kaksipäinen hirviökään ei ole enää erikoinen ilmestys siinä joukossa, joka koostuu erilaisista epäbinäärisistä identiteeteistä. Genderfoxit, pandrogyynit ja viisituhatta muuta erilaista demi-, semi-, ja mitä lienee miestä/naista, joiden asteen määritys vaihtuu joka toinen viikko, kun ei käytäkään enää sopivan värisiä kengännauhoja olemaan semimies saavat suurimman osan ihmisistä hörähtämään epäuskoisina. 

Siinä vaiheessa kun elämässä ei ole muuta tekemistä kuin pohtia päivät pääksytysten olisinko pandrogyyni genderfox vai sittenkin demimies ja bulbasaur, on identifioitumisen taide viety sellaiselle narsisitisen individualismin asteelle, että se hakee vertaistaan.



Kun joku kehtaa heittää tästä koomistakin koomisemmasta joukosta vitsiä ja sanoa, että sukupuoli voi olla nykyään vaikka salmiakki, eiköhän joku sukupuolenmunaamiskeskus tai muu vastaava intersektionaalisten feministien valtaama aivosyöpää levittävä ajatushautomo riennä kirjoittamaan pian näitä ihmisiä puolustavan kannanoton siitä kuinka sukupuoli-identiteetti ei ole leikin asia. Kyllä bulbasaurienkin pitää saada olla olemassa eikä heille saa nauraa tai varsinkaan sanoa, että te olette naisia eikä sininen tukka sitä miksikään muuta, yrittäkää nyt saatana elää sen asian kanssa.

Ainoa mitä näiden yhdistysten olisi pitänyt tehdä ajat sitten pystyäkseen ajamaan oikeiden transsukupuolisten asioita olisi piikata maahan reikä, kaataa sinne 500000 kiloa dynamiittia ja räjäyttää Grand Canyonin kokoinen rotko oikeiden transsukupuolisten ja lopun porukan välille.

Sitä ei tietenkään voi tehdä, koska se olisi Bulbasaurien syrjimistä. Yritä siinä sitten ajaa jollain uskottavalla tavalla asioitasi tämän pellelauman kanssa.

keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Ei ole transfobiaa jos ei halua seksiä transsukupuolisen kanssa


Transsukupuoliset, jopa jotkut ihan oikeat sellaiset ovat omaksuneet transtrenderien ohessa nykypäivän asenteen siitä, että he ovat uhreja ja kaikki ikävä mitä he kohtaavat on transfobiaa. Yksi tämän transfobian muoto on olevinaan se, että joku ei halua seurustella tai harrastaa seksiä transsukupuolisen kanssa pelkästään sen vuoksi, että hän on transsukupuolinen. Vaikka sen sanoisi kaikella kohteliaisuudella niin eikun ihmisoikeustuomioistuimeen.


Eihän tällä ole mitään tekemistä minkään oikean transfobian kanssa. Ihmisillä voi olla miljoona seksuaalista preferenssiä, joiden takia he eivät koe transsukupuolisia haluttavina. Joitain ällöttävät monissa transsukupuolisissa olevat epäbinääriset piirteet, joitain ihmisille tehdyt leikkaukset ja arvet, joku haluaa kumppanin normaalilla peniksellä tai vaginalla, joku haluaa 190 cm pitkän miehen joita transmiehissä on 1 maailmassa, joitain ällöttää ajatus transsukupuolisen kromosomeista jne.

Peterpan-henkiset viherpunikit vapaissa laastarisuhteissaan eivät tietenkään lisäänny, mutta jotkut ihmiset hankkivat yhä ihan oikeasti lapsia ja perheen. Niitä ei transsukupuolisen kanssa yleensä saa. Ainoastaan transnaisen ja cisnaisen kombo on jollain todennäköisyydellä lisääntymiskykyinen jos siittiöitä on tallessa jossain. Transmiehet eivät synnytä melkein koskaan eikä heidän munasoluillaan voi siittää omaa naisystävää. Silloin nainen ei saa oman miehensä kanssa lapsia vaan jonkun siittiöillä hedelmöitetään hänen tai molempien munasolut.



Transfobiasta vinkujat vetoavat aina siihen, että ulkonäkö voi transsukupuolisella olla erittäin cissukupuolista vastaava. He eivät kestä ajatusta, että ulkonäön lisäksi myös heidän historiansa vaikuttaa heidän haluttavuuteensa. 

Jotkut miehet sanovat, että eivät voisi olla transsukupuolisen naisen kanssa ikinä, vaikka hän olisi kuinka kaunis jos hän on runkannut pakkomielteisesti penistään nuorena ja paneskellut perseeseen toisia kuin sonni. Transsukupuolinen mies, joka on ollut vapaaehtoisesti useiden miesten pantavana tai raskaana aiheuttaa monissa samanlaista vastenmielisyyttä. Tällaisia asioita kokenut ei ole kaikille enää koskaan mies tai nainen ylitettyään tietyt rajat. 

Minäkään en haluaisi seurustella transsukupuolisen miehen kanssa, joka on joskus elänyt jonkun muijana. Ihminen, joka on joskus ollut vapaaehtoisesti jonkun nainen ei ole minulle enää mies.



Minulle ainoa kiinnostava asia naissukupuolessa on normaali pillu joten transnaisten kanssa en olisi. Muunsukupuolisuus ja muu neutraaliushuttu taas on suunnilleen yhtä seksikästä kuin vanha lehmäntatti.

Transsukupuolisen miehen kanssa voisin seurustella, mutta vain sen yhden prosentin, joka  on nuoresta saakka pitänyt puolensa. Ei omista historiaa jonain reppanana äitinsä mekkoon pakottamana lesbona, heteromuijana saati pornotähtenä. On käynyt jossain genitaalirekonstruktiossa ja on henkisesti ja fyysisesti MIES, joka ymmärtää, että maskuliinisuus on sama asia kuin miessukupuolen seksuaalinen vetovoima ja sen laimentaminen itsessään on idiotismia.

Katsoessani suurinta osaa transsukupuolisista miehistä tekisi mieli mennä panemaan ennemmin lampaan kanssa. Vaipoissa kulkeva rollaattorimummokin on kovempi äijä kuin keskimäärinen transmies, jonka elämäntehtävä näyttää olevan märistä feministien kanssa nasaaliäänellä ahdistavista sukupuolirooleista ja töksisestä mäskyliinisyydestä ja tiloista, joissa ei ole turvaton olo.

Koe siinä sitten jotain ihailua tuollaista erityisherkkää sateenkaaripaitaan pukeutunutta ruikuttajaa kohtaan ja tunne saaneesi itsellesi mies, josta voi olla ylpeä ja jonka kanssa on hyvä jakaa elämänsä. Voi hevonperse sanon minä.

Cismiehetkään eivät ole enää paljon kummempia. Samanlaisia maskuliinisuutensa kanssa hukassa olevia, parroillaan sitä kompensoivia hipstereitä, jotka eivät saa moottorisahaa käyntiin feikkilumberjack-lookissaan. Kirjoittelevat feminiinisyydestään ja hameisiin pukeutumisestaan kolumneja ja luulevat, että lihavat neitimäiset miehet ovat homomiehistä jotenkin kiehtovia. Rekkalesboillakin on enemmän munaa.


Mikään näistä asioista ei tee minusta transfobista. Voin helvetin helposti ymmärtää miksi joku ei halua seurustella transsukupuolisen kanssa. Elämä on epäreilua, yritä selvitä siitä tekemästä itsestäsi vitsiä, jonka täytyy kontrolloida toisten seksuaalisia haluja tasa-arvon nimissä.


torstai 17. tammikuuta 2019

Mistä tunnistaa transtrenderin?


Transyhteisö on paisunut viime vuosina kuin fatfobiasta vouhkaavan feministin ahteri. Tämä ei tarkoita sitä, että oikeiden transsukupuolisten määrä on kasvanut kovin paljon. Suurin osa kasvaneesta joukosta on viimeisen vasemmistovillityksen edustajia eli "muunsukupuolisia".

Sen lisäksi on ns. transtrendereitä joiden "transsukupuolisuus" tai "muunsukupuolisuus" on teinigoottiuden kaltainen vaihe elämässä. Yleensä se on harmiton, koska he eivät hakeudu kovin usein hoitoihin. Vanhempia heistä voi verrata aiempiin faux-transsexualeihin. Heidät tunnisti siitä, että he eivät halunneet leikata penistään pois, koska miehisten seksuaalisten halujen aiheuttama kyky pystyä paneskelemaan naisia oli heille tärkeä säilytettävä.

Mistä erottaa transsukupuolisen ja nykyajan transtrenderin?



Transsukupuolinen:

Tuntee kehonsa sukupuolen vääräksi ja haluaa korjata sen

On estynyt elämään normaalielämää kehonsa vuoksi ja kärsii voimakkaasti

Omistaa suunnilleen normaalin käsityksen siitä mikä on sukupuoli

Omistaa muitakin identiteettiään määrittäviä seikkoja kuin transsukupuolisuuden

Ei halua julistaa tilaansa vaan pukeutuu normaalisti

Ei odota että universumi lakkaa käyttämästä sukupuolitermejä hänen vuokseen







Transtrenderi:

Vahvasti kallellaan feminismiin ja käsitys sukupuolesta häiriintynyt sen takia

Ei tunne kehodysforiaa tai se on hyvin vähäistä

Sukupuoli ei ole biologinen ominaisuus vaan sosiaalinen rooli ja riippuu persoonasta

Siniset/sateenkaaren väriset hiukset

Käyttää vaatteita joissa on trans/sateenkaarisymboleita

Korostaa transsukupuolisuuden iloisuutta ja "siisteyttä"

Etuimi on sukupuolineutraali kuten Paju tai vieraskielinen kuten Wilhelm, sukunimi on Möttönen

Perustelut identiteetille autistista sontaa kuten kengännauhojen väri väärä olemaan nainen ja ei sovi sukupuolinormeihin

Epäbinäärinen ja äärimmäisen monimutkainen identiteetti kuten androgyyni muunsukupuolinen demimies

Puheessa vilahtelee bioessentialismi, cisseksismi, valtarakenteet, cisnormatiivit, ahtaat sukupuolilokerot tms

Pyrkii imitoimaan oikeille transsukupuolisille tyypillisiä piirteitä kuten pelkoa mennä gynekologille koska ei halua että "sinne tungetaan mitään", mutta ottaa samalla patukkaa vaginaansa heterolta poikaystävältään ongelmitta

Hokee "mitä tekemist seksuaalisuudel on sukupuolen kaa, daa" samalla kun käyttäytyy seksuaalisesti kuin täysin normaali uros tai naaras

Uskoo olevansa homo vaikka seksielämä ei eroa mitenkään heteronaisesta

Raivoaa transfobiasta kun homomiehet eivät suostu laajentamaan homouden määritelmää koskemaan tissillisten pimpillisten transtrender-naisten paneskelua

Arvostelee sukupuolenkorjaushoitoja ja "cisnormatiivisiin sukupuolikäsityksiin mukautumista"

Raivoaa transfobiasta ja keksii erilaisia haukkumanimiä oikeille transsukupuolisille, jotka kritisoivat hänen näkemyksiään transsukupuolisuudesta

Todellisuuden taju hämärtynyt niin, että kuvittelee olevansa homosuhteessa eikä ymmärrä olevansa poikaystävälleen kuin nainen jolla on "joku sukupuolihommeli"

Pelkää poistattaa rintojaan koska ne ovat voimauttavat

Teston käyttö ahdistaa, koska saattaa muuttua kaljuksi ja miehiseksi ja se ällöttää

Jos on transmies, inhoaa maskuliinisuutta ja valittaa toksisuudesta

Jos on transnainen, huutelee kuinka paska valuu perseestä ja kiroilee, koska feministit opettivat että naisellisuus ja käytöstavat ovat naiselle kirosana

Uskoo näyttävänsä mieheltä ilman testojakin vaikka näyttää elähtäneeltä Kike Elomaalta palkkikulmakarvoilla

Ainoa annettava transyhteisölle menkkapimppiehkäisy- jutut ja raivoaminen siitä saako pillua sanoa pilluksi

Uskoo elävänsä miehen sukupuoliroolissa kun saa raivoamisen jälkeen jonkun käyttämään hänestä vaivautuneena termiä mies

Ei halua poistattaa vaginaansa mutta haluaa sen lisäksi kassit ja peniksen veronmaksajien rahoilla ja arvostelee kirurgeja siitä, että he eivät suostu tekemään hänestä yksisarvista

Omistaa vähintään kolme mielenterveydellistä diagnoosia jotka kirjoittaa jokaiseen sosiaalisen median profiiliinsa

Riehuu huumepäissään mediassa vaahtoamassa kuinka ihminen päättää itse sukupuolensa ja haukkuu dorkia cissuja jotka ei tajuu sitä

Kuvittelee edistävänsä transsukupuolisten asioita


keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Transsukupuolisten hoidot ovat vaarassa, koska ideologiset tahot sotkeentuvat niihin


Transsukupuolisten hoitoihin hakeutumismäärä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Keväällä 5% 9-luokkalaisista ilmoitti THL:n kyselyssä sukupuolekseen jonkin muun kuin syntymässä määritellyn.

Suurin osa tästä kasvaneesta joukosta on niin sanottuja muunsukupuolisia, joilla ei ole tavallista sukupuoliristiriitaa vaan jotka korjaavat sukupuoltaan muuttuakseen mahdollisimman androgyyneiksi tai sukupuolettomiksi. Merkittävä osa heistä hakeutuu hoitoihin myös miehille ja naisille tarkoitetulla diagnoosilla.

Tässä joukossa voi olla joitain, joiden tila ja hoitojen tarve on sama kuin transsukupuolisilla miehillä ja naisilla, mutta jotka nimittävät itseään enemmin muunsukupuolisiksi. Suurin osa joukosta ei kuitenkaan ole heitä.

Merkittävä osa on ihmisiä, joiden motiivi hakeutua hoitoihin on sukupuolinormien pakeneminen. Sen sijaan, että he opettelisivat käsittelemään sukupuoliroolien olemassaoloa, he yrittävät vapautua sukupuolen ikeistä täydellisesti, mikä on kuin yrittäisi vapautua ihmisyydestä.

He elävät käsityksessä, että myös transsukupuoliset miehet ja naiset korjaavat sukupuoltaan roolin vuoksi ja käyttävät hyväkseen järjestelmää, joka on luotu sukupuoliristiriidasta kärsiville transsukupuolisille miehille ja naisille lääketieteellisen avun saamiseen ja anatomisen sukupuolen korjaamiseen.



Nämä tahot käyttävät retoriikkaa, jossa rinnastavat itsensä ja tilanteensa transsukupuolisiin miehiin ja naisiin ja antavat kuvan yhtenäisestä vähemmistöstä. Heiltä jää  tietoisesti kertomatta muutama asia.

Transsukupuolisuus on tila, jonka olemassaololle on kehitysbiologinen selitys. Transsukupuolisten miesten ja naisten aivot ovat tietyiltä alueiltaan samanlaiset kuin oikeaksi koetulla sukupuolella, joka kertoo epänormaaleille hormonitasoille altistumisesta kohdussa. Tämän tiedetään intersukupuolisilla vaikuttavan sukupuoli-identiteetin kehittymiseen.

Minkäänlaisia tutkimuksia siitä, miltä näyttävät niin kutsuttujen "muunsukupuolisten" tai "sukupuolettomien" aivot ei ole olemassa. Heillä on kymmenittäin erilaisia sukupuoli-identiteettejä kuten mm. pandrogyyni tai genderfox. Jokainen voi itse miettiä kuinka todennäköistä on, että sukupuolettoman henkilön aivot ovat täysin sukupuolettomat, kun kehitys ohjaa niitä joko feminiinisiksi tai maskuliinisiksi.

Heidän tilanteessaan ei missään nimessä ole kyse samasta asiasta kuin transsukupuolisten miesten ja naisten. Mm. Toronton ylipiston psykologian professori Jordan Peterson on huomauttanut, että kyse on ideologisesti motivoituneesta ihmisjoukosta, joka yrittää muuttaa yhteiskuntaa sukupuolineutraalimmaksi. Hän on huomauttanut myös, että joukko voi yrittää estää myös sukupuoliroolin biologisen pohjan tutkimisen. Myös Suomessa on tahoja, jotka ovat myöntäneet identiteettinsä poliittisuuden. Suostumalla heidän vaatimuksiinsa mm. neutraaleista puhuttelutermeistä ihmisistä tulee heidän ideologiansa tanssittamia käsinukkeja.



Nämä tahot ovat liittoutuneet voimakkaasti feministien kanssa ja levinneet transsukupuolisten asioita ajaviin järjestöihin. Sieltä käsin heidän on helppo vaikuttaa lainsäädääntöön, aktivismiin ja yleiseen ilmapiiriin. Transaktivismi onkin muuttunut muutamassa vuodessa lähes täydelliseksi sukupuolettomuuden ja nonbinäärisyyden ilosanoman julistamiseksi, jossa transsukupuolisille miehille ja naisille tai normaalille miehuudelle ja naiseudelle ei ole minkäänlaista tilaa. Koko miesten ja naisten olemassaolon kyseenalaistaminen alkaa olla yleistä. Väärään kehoon syntyminen ei ole heille enää edes hyväksyttävää koska keholla ei kuulemma ole sukupuolta.

Näiden ihmisten pohjimmainen motiivi on muuttaa transsukupuolisille tarkoitetut sukupuolenkorjaushoidot heidänlaistensa ihmisten ilmoitusluontoisesti käyttämäksi järjestelmäksi, jolla jokainen halukas saa muuttaa kehonsa vaikka niin sukupuolettomaksi kuin haluaa. Mm. järjestö nimeltään Pinkkimusta on tunnettu tämänkaltaisista vaatimuksista.

Tällä hetkellä tilanne on se, että sekä Helsingin että Tampereen transpolit ovat katkaisseet kokonaan muunsukupuolisten hoidot, koska niiden seurauksista ei ole tutkimusnäyttöä ja he ovat huolissaan tilanteesta. On syytäkin, sillä katujaluvut ovat jo nyt nousseet nimenomaan muunsukupuolisten osalta.


On toinenkin tilanne, mistä pitäisi olla huolissaan. Näiden ihmisten ajamien asioiden seurauksena transsukupuolisuus tullaan poistamaan seuraavasta sairausluokituksesta ja muuttamaan "sukupuoliristiriidaksi".

Tämä muutos on täysin turha termikikka, jota osa hoitoja tarvitsemattomista transsukupuolisuus-termiä itselleen haalivista tahoista on ajanut. He eivät halua transsukupuolisuutta liitettävän sairauteen, vaikka kyseessä on nimenomaan hoitoja vativa tila. Hoitoja tarvitsemattomat kehoaan vääräksi kokemattomat transsukupuolset ovat myös joukko, joiden aivoja ei ole kukaan tutkinut, mutta jotka ovat tehneet omalla päätöksellään invaasion transsukupuolisten joukkoon.

Huolestuttavaa on se, että aiemmin diagnoosit ovat olleet erillään transsukupuolisille miehille ja naisille, sekä muunsukupuolisille. Uudemmassa versiossa nämä on suunniteltu joidenkin tahojen mukaan yhdistettävän.

Tämä on viimeinen asia, joka pitäisi suostua tekemään. 

Suurin pelko tilanteessa on se, että niin kutsuttujen muunsukupuolisten katujaluvut nousevat ja kaikki transhoidot laitetaan tämän seurauksena jäihin. Jos nämä diagnoosit ovat erillään, pystytään seuraamaan kenen katujaluvut alkavat nousta ja keitä hakeutuu hoitoihin eniten.

Toisin kuin transsukupuolisille miehille ja naisille, muunsukupuolisille on tyypillistä ahdistua liiallisesta ulkomuotonsa muuttumisesta, jonka hormonikorvaushoidot tuovat tullessaan ennen pitkää, jolloin he tauottavat hormoneita. Osa on käynyt leikkauksissa ja joutunut käyttämään kahta erilaista hormonikorvaushoitoa, kun ilman leikkausta oma keho olisi tuottanut hormonit.

Muunsukupuoliselle ei myöskään luonnollisesti ole olemassa yhteiskunnassa minkäänlaista sosiaalista roolia, josta monet heistä kokevat ahdistusta. Koska he uskovat feminististen teorioiden pohjalta sukupuolen olevan sosiaalinen rakennelma, he uskovat voivansa luoda tällaisen sukupuolen. Tämä ajatusmalli on luultavasti suurin syy heidän määränsä nousuun. Uskomuksen pitkäaikaisseurakset jäävät nähtäviksi. 

Transsukupuolisten miesten ja naisten diagnoosi on ehdottomasti pidettävä erillään tämän ideologisesti motivoituneen ryhmän hoidoista.



Transsukupuolisten miesten ja naisten sukupuolenkorjaushoidot ovat erittäin arvokas henkiä pelastava järjestelmä, joka tulee ehdottomasti pitää lääketieteeseen ja tutkimustuloksiin sidottuina hoitoina.

Minkäänlaisten poliittisten aktivistiryhmien omine intresseineen ja vaihtoehtoisine sukupuolikäsityksineen ei tule päästä peukaloimaan hoitoja oman mielensä mukaisiksi. Näihin ryhmiin vaatimuksineen tulee suhtautua kuten lääketieteessä suhtauduttaisiin homeopaattien vaatimuksiin.

Jos jossain on muunsukupuolinen, joka tarvitsee hoitoja yhtä kipeästi kuin kaikki hoidot läpikäyvät transsukupuoliset, maksan hänen hoitonsa verorahoistani mielelläni. Sen sijaan sukupuoliroolien olemassaolosta ahdistuneiden feministitätien sukupuolettomaksi muuttumishoitojen maksamiseen en osallistu. Tällainen ei kuulu millään tavalla valtion rahoittamaksi toiminnaksi.



Toivon asiassa ensisijaisesti Helsingin ja Tampereen transpoleilta vahvaa selkärankaa, vaikka painostus olisi kova. Teanssukupuolisten asioita ajavilta järjestöiltä ei ole enää vuosikausiin voinut tavallisena hoitojensa puolesta pelkäävänä transmiehenä tai -naisena toivoa mitään, koska ne ovat pääasiassa näiden tahojen valtaamia.

Meillä olisikin todella kova tarve järjestölle, joka ajaisi oikeasti transsukupuolisten asioita, eikä sukupuolettomien feministien. Tilanne on ollut jo pitkään se, että näille järjestöille on pääasia epäbinäärisiksi itsensä luokittelevien tahojen asioiden ajaminen ja hoitojen valjastaminen heidän  omiin tarkoituksiinsa.

perjantai 7. syyskuuta 2018

Sukupuolettomat pikkurunkkarit


Joku: Hei, me ollaan perustettu tällanen salibandyryhmä nimeltään sählyukot. Se on suunnattu transmiehille. Tervetuloa mukaan jos kiinnostaa.

Muusu: Miks vaan transmiehille? Eikö me muunsukupuoliset saada tulla?

Joku: Eiköhän sinne sekaan mahdu.

Muusu: Ok, mut sit toi nimi on kyllä loukkaava.

Joku: Se on alunperin miesten sählyryhmä, joka on tarkoitettu tukemaan transsukupuolisia joilla ei välttämättä ole muuta oman sukupuolen edustajien seuraa..

Muusu: Joo mut jos muitaki saa tulla sinne niin sitte nimen pitäis kyllä olla joku, joka ei liity sukupuoleen. Vaiks rainbow warriors tai transryhmä!

Joku: Kun minä laitan ryhmän nimeksi rainbow warriorsit, 90% meidän porukasta lakkaa käymästä siellä samalla sekunnilla.

Muusu: No voi voi, sit pitää vaan tottuu ja lakata hääpemästä itteensä!




Joku: Hyvää isänpäivää!

Muusu: Isänpäivä on tosi syrjivä nimi. Meitä muunsukupuolisiaki on olemassa. Se pitäis muuttaa läheistenpäiväksi.

Joku: Entä isät? Eikö isyyttä saa enää juhlia?

Muusu: Kyllä me kaikki sovitaan juhlimaan vanhemmuutta samana päivänä, joka huomioi kaikki. Voihan kotona juhlia yhä isyyttä perheen kesken, jos haluaa lapsensa kasvattaa vahingollisiin sukupuolilokeroihin.




Joku: Naiskeho on sellainen, että..

Muusu: Ei ole olemassa mitään nais- tai mieskehoa. Tuo on syrjivää puhetta meitä muusuja kohtaan joilla on xx-kromosomiselle tyypillinen keho. Ei se määritä naiseutta tai miehuutta.

Joku: Kyllä minulla ainakin on ihan naiskeho ja kyllä sillä on aika helvetisti tekemistä sen kanssa, että olen nainen.

Muusu: Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa. Systeemi on saanut sinut uskomaan, että naisoletettuna eläminen tekee sinusta naisen!




Joku: Hyvät naiset ja herrat. Tervetuloa..

Muusu: Tuo toivotus on kyllä tosi syrjivä. Ei kaikki ole naisia tai herroja. Se pitäis muuttaa sellaiseksi, että se huomioi meidätki.

Joku: No millaiseksi muutetaan?

Muusu: Poistakaa kaikki sukupuolitermit siitä. Vaikka ihmiset tai henkilöt.

Joku: Hyvät henkilöt. Tervetuloa..




Muusut: Äitienpäivä! Vessat! Pukuhuoneet! Lakkautetaan tyttöjen ja poikien illat! Poistetaan sukupuolitermit kielestä!

Joku: Nyt riittää. Minä olen helvetin väsynyt tähän sukupuolettomaan hömpötykseen jota te ajatte muka sukupuolivähemmistöjen varjolla. Menkää te vitun sukupuolettomat pikkurunkkarit keskenänne minne haluatte.

Muusut: Miksi meitä aina syrjitään? Byhyy! Meidätki pitää ottaa huomioon! Mitä te oikein pelkäätte? Ei me haluta kieltää sukupuolia, saa olla mies tai nainen, tai siis miesoletettu tai naisoletettu. Ainaki niin kauan ku miesten tai naisten kesken ei ole mitään yhteisöllisyyttä eikä se näy eikä kuulu enää yhtään missään eikä liity mitenkään sun biologiseen sukupuoleen! Ei voi olla niin vaikeeta olla työntämättä meitä bussin alle!


perjantai 10. elokuuta 2018

Pride 2019


Pride on nykyään hömpötysjuhla, josta kaikki asenne ja kantaaottavuus on valunut viemäriin. Tänä vuonna siellä oli yksi asiallinen kyltti Anter Yasalta, jossa otettiin kantaa sillä tavalla kuin Pridessa kuuluisi tehdä. 

Loppu oli pitkälti feminiinisyyden, veganismin ja islamiin sinisilmäisesti suhtautuvan sukupuolineutraaliutta ajavan hömppäfeminismin sekä punavihervasemmistolaisten arvojen pakkotuputtamista, jota koko saateenkaariskene on ollut jo todella pitkään.

Pride ei ole vegaaneiden, ympäristöaktivistien tai hömppäfeministien omistama tapahtuma vaan ensisijaisesti tasa-arvon ja meidän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, jotka edustamme keskenämme hyvin erilaisia maailmankatsomuksia. Monet meistä ovat alkaneet kokea, että olemme vääränlaisia osallistumaan Prideen. Jos me emme enää sovi sinne, koska edustamme vääriä asioita väärine näkemyksinemme ja olemisinemme, jotka eivät ole joidenkin vähemmistöjen asioihin kätensä tunkeneiden poliittisten tahojen mieleen, Pride ei palvele enää tarkoitusta, joka sillä oli.

Saataisiinko Suomeenkin vihdoin vähemmistöjen edustajia, jotka eivät nöyristelisi näiden tahojen edessä? Ei muuta kuin banderollit heilumaan ja oikeat asiat tapetille. Siinä muutama pääasiassa transmiehiä koskettava, joiden näkemisestä Pridessa annan aplodit.













sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Intersektionaalinen feminismi on transsukupuolisten tuho


Intersektionaaliset feministit ovat määritelleet sukupuolen käsitteen uudelleen. Sukupuoli on nykyään pelkkä identiteetti. Ei mitään muuta. Identiteetti on pyhä lehmä. Sitä ei saa kyseenalaistaa, sille ei saa kysyä perusteluja eikä mitään asiaa saa määritellä muuten kuin identiteettiperusteisesti. Tai siis sukupuolen osalta ei saa, mutta jos puhutaan etnisyydestä, yhtäkkiä kukaan ei voikaan vain ilmoittaa olevansa intiaani.

Kiitos intersektionaalisen feminismin, transpiirit eivät ole enää sukupuoltaan korjaavien transsukupuolisten joukko, jolla olisi minkäänlaista yhtenäistä kyvyttömyyttä elää sukupuolessaan. Transpiirit alkavat olla lähinnä jotain kulttia muistuttava identiteettiryhmä, joka koostuu ihmisistä, jotka ovat uudelleen nimenneet transvestismin ja poikatytöt transsukupuolisuudeksi.



Jotta voisi jotenkin kuvailla miten viturallaan kaikki niissä on, kuvailen keskimääräistä transpalstaa koskaan niitä lukemattomille.

Jos yrität etsiä keskustelua siitä, millaista on harrastaa seksiä operoiduilla genitaaleilla, miehenä jolla on penis. Ainoa mitä tulet ikinä löytämään on 120 tyyppiä, jotka kirjoittavat pilluistaan, menkoistaan ja ehkäisystä. Aivan kuin olisi eksynyt transmiesten palstan sijaan vauvapalstalle.

Jos yrität etsiä keskustelua homoseksuaalisuudesta transmiehenä, ainoa mitä tulet löytämään on keskusteluita siitä kuinka joku, joka ei ole käynyt minkään näköistä prosessia lävitse tai käyttänyt pisaraakaan testoa kertoo kuinka hän tissineen ja pilluineen on paneskellut 12 bimiehen kanssa ja kuvittelee hullussa mielessään, että tällä aktilla, jossa mies on heittänyt rojut hänen ränniinsä on jotain tekemistä miesten välisen homoseksin kanssa, kun mies sattuu pitämään myös miehistä. Kysyin kerran kaveriltani, joka oli kuulemma pannut tällaista transmiehenä itseään puhutellutta henkilöä, että no piditkö sitä miehenä. Hän sanoi, että suunnilleen saman verran kuin uskon joulupukkiin. Nämä ihmiset eivät ymmärrä, että heidän identiteettinsä ei merkitse mitään muille kuin heille, eikä määrittele seksuaalista suuntautumista.

Jos yrität etsiä keskustelua miesroolissa elämisestä, ainoa mitä löydät on keskustelu, jossa henkilöt, jotka eivät ole eläneet päivääkään miesroolissa kertovat suureen ääneen millaista on elää miesroolissa tässä yhteiskunnassa. Heidän mielestään heidän sukupuoliroolinsa on miehen sukupuolirooli, koska heidän kaksi intersektionaalista feministikaveriaan puhuttelee heitä miehinä, kun muistavat. Heidän loppuelämänsä on hampaat irvessä taistelua sen puolesta, että kukaan, edes toiset transsukupuoliset pitäisivät heitä miehinä. He eivät ymmärrä mitä eroa tällaisella elämällä on siihen, että olisi muille oikeasti mies.

Jos yrität etsiä keskustelua siitä miten miespuoliset kaverisi ovat suhtautuneet transsukupuolisuuteesi, ainoa mitä löydät on miehiksi itsensä kokevien cismiehiä karttavien feministien miesvihakerho, jossa cismiesten jokainen ominaisuus haukutaan maan rakoon, lässytetään kuinka minä oon kaveri vain muunsukupuolisten ja naisten kanssa ja puhutaan siitä kuinka miehet vihaa meitä. Tai siis mäki oon mies mut siis silleen.

Jos yrität etsiä keskustelua lasten hankinnasta naisen kanssa transsukupuolisena miehenä keinohedelmöityksen tms. avulla, ainoa mitä löydät on keskustelu, jossa pimpilliset ja kohdulliset "miehet" miettivät lapsen synnyttämistä ja imettämistä.

Jos yrität keskustella edes helvetin autojen rassaamisesta tai metsästyksestä, ainoa mitä löydät on keskustelu tiitteilystä ja tyttöilystä ja lauman identtisesti naispuolisten empatiakiihkossaan vouhkaavien vegaanien kanssa käyttäytyviä "miehiä" joista vain mielisairas tappaa eläimii.



Ei ole mitään muuta todettavaa kuin että naiset ovat vallanneet transmiesten palstat. Minkään sortin miehiä nämä ihmiset eivät ole millään sukupuolisuuden tasolla.

Heidän lapsenomainen käsityksensä sukupuolesta on tappanut kaiken yhteisöllisyyden transpiireistä. Identiteettiperustainen määritelmä ilman mitään oikeita kriteereitä asioille tekee aina sen. Se on tehnyt koko transsukupuolisuudesta vitsin.

Toivon useimpina päivinä näitä lukiessani, että joku ydinpommi iskisi. Ei laji, joka päästää asiat tähän pisteeseen voi olla edes elinkelpoinen.

Luoja varjele meitä intersektionaaliselta feminismiltä.


torstai 8. maaliskuuta 2018

Naistenpäivä on kuin ylikasvanut pullataikina


Naistenpäivä on vuotuinen ilmiö, jota ei voi enää millään tavalla ohittaa. Se on vuosi vuodelta ylikasvaneempi ja itseriittoisempi.

Jokainen media huutaa aamusta alkaen nonstoppina naistenpäivää, oli mitään oleellista sanottavaa naisten asemasta tai ei. Facebookin jokaisessa uutisessa on toivotukset. Joka toinen yritys osallistuu osaltaan joko tarjoamalla ilmaisen lounaan, jakamalla satatuhatta ruusua tai tekemällä jotain muuta, jotta eivät leimautuisi hirveiksi sovinisteiksi, jotka suhtautuvat naistenpäivään kuten muihinkin merkkipäiviin - normaalisti.

Kontrasti miestenpäivään on valtava. Miestenpäivää kukaan tuskin edes huomaa. 



Naiset ovat jatkuvasti itseriittoisempia, eivätkä ole naistenpäivänä yhtään sen ihanampia kuin muinakaan päivinä. 

Jos haluatte rehellisen mielipiteen, länsimaiset naiset ovat nykyään pääasiassa hirveitä ja olen usein kiitollinen siitä, että olen homoseksuaalinen. 

Heillä on asiat paremmin kuin koskaan, mutta silti he valittavat enemmän kuin koskaan. He rinnastavat asemansa marginaaliryhmiin, joista puolet haluaa tappaa itsensä.

He syyttävät kaikesta heidän osakseen lankeavasta muita ihmisiä ja kuvitteellisia asioita kuten patriakaattia, vaikka suurin osa heistä ei ole nähnyt sellaista eläessään. 

Imettäminen on alistamista, vauvan hoitaminen kotona on alistamista, heidän pitämisensä kauniina tai laukun nostaminen heille on alistamista.

Kaikki olemassa oleva on naisvihaa. Sukupuolieroista puhuminen on naisvihaa. Miestenkeskeiset saunaillatkin ovat luultavasti tulevaisuudessa naisvihaa.

Se raivopäisten petturi- ja naisvihasyytösten määrä, jonka vasta prosessiaan aloittavat transsukupuoliset miehet, jotka uskaltavat sanoa Facebook-feedissään, että ei toivotuksia naistenpäivästä minulle kiitos, en ole nainen, on uskomaton.

En tiedä milloin yhteiskuntamme meni pisteeseen, jossa naisille on oikeutettua käyttäytyä aivan millä tavalla tahansa. Kaikkien pitää kunnioittaa heitä, mutta heidän ei tarvitse kunnioittaa ketään eikä mitään, eikä omistaa edes alkeellisia käytöstapoja.



Hyvää naistenpäivää jokaiselle täysijärkiselle naiselle. Naiselle, joka ei pidä itseään supersankarina tai kummempana kuin muitakaan ihmisiä. 

Naiselle, joka käyttää aikansa mieluummin oikeissa patriarkaateissa elävien naisten asioiden parantamiseen kuin valittaa Suomessa siitä miten syrjitty on, koska ihmiset eivät halua kuulla kuukautiseriteseksistä. 

Naiselle, joka on säilyttänyt ymmärryksen kohtuudesta ja kohteliaisuudesta. Tulevat sukupolvet tulevat arvostamaan ja muistelemaan kaiholla ja lämmöllä juuri teidänkaltaisianne naisia. 


sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Pimppipojat, menkkamiehet ja tyttökikkelit


Miehellä voi olla pimppi ja menkat ja hän voi synnyttää. Nainen voi olla chick with a dick. Onko tyttökikkeli edes sama asia kuin miehen kikkeli? Siinä queerhörhöjen käymän transkeskustelun kuumin kärki. Kyseenalaista tämä näkemys millään tasolla ja olet joillekin tahoille ihmispaska, jota ei pitäisi olla olemassa.


Ei, miehellä ei voi olla pimppiä, menkkoja eikä hän voi synnyttää. Näin voi tehdä vain, jos omistaa naisvartalon eli ei ole fysiologisesti mies.

Ei, naisella ei voi olla penistä eikä se penis ole yhtään eri asia kuin miehen penis, paitsi ehkä huonommin toimiva estrogeenin takia. Se mulkku on aivan sama elin näytti sen kantaja miltä tahansa.

Jos pystyt olemaan pantavana, antamaan jonkun siittää itsesi ja kantamaan lapsen, et millään logiikalla voi olla henkisesti mies. Olet täysin normaali nainen ja naaras, joka toteuttaa naisten perimmäisiä käytösmalleja, joita jokainen naissukupolvi ihmislajin historiassa ennen sinua on toteuttanut.

Jos pystyt panemaan toisia penikselläsi ja siittämään lapsia, et millään logiikalla voi olla henkisesti nainen. Olet täysin normaali mies ja uros, joka toteuttaa miesten perimmäisiä käytösmalleja, joita jokainen miessukupuolvi ihmislajin historiassa on ennen sinua toteuttanut. 



Sukupuolivähemmistöille on historiassa ollut leimallista, että heillä ei ole ollut biologisia lapsia. Se on ollut heidän tyyppipiirteensä jo kauan sitten läpi kulttuurien aikoina, kun sukupuolenkorjaushoitoja ei ollut saatavilla. Tämä on johtunut heidän seksuaalisuudestaan.

Naiset, jotka ovat esiintyneet miehinä aikoina, kun se oli ainoa keino päästä pois sen ajan ahtaasta naisroolista on erottanut sukupuolivähemmistöistä juuri se, että he ovat usein jossain välissä pamahtaneet paksuksi naisellisen seksuaalisuutensa takia, viimeistään palattuaan seikkailujensa jälkeen takaisin elämään naisina, joskus jo niiden aikana.

Nämä ihmiset eivät ole transsukupuolisia. Transsukupuolisuuden ydin on nimenomaan kehossaan ja biologisessa sukupuolessaan elämään kykenemättömyydessä. Ei missään sivuseikassa kuten roolissa, termeissä, maskuliinisissa ja feminiinisissä persoonapiirteissä tai pukeutumisessa.

Ihminen voi olla millainen tahansa persoonaltaan, hän voi olla myös toisen sukupuolen rooliin nimeä myöten eläytyvä transvestiitti, eikä se tee hänestä transsukupuolista. Ainoa asia, mikä tekee ihmisestä transsukupuolisen on se, että oma keho eli fysiologinen sukupuoli on väärä eikä siinä pysty elämään.



En ymmärrä tätä joukkoa, joka on tuppautunut transyhteisöön huutamaan isoon ääneen täysin päinvastaisia kokemuksia kuin oikeilla hoitoja tarvitsevilla transsukupuolisilla on. "Keholla ei ole väliä mutta sukupuoliroolilla on, transsukupuolisuus ei ole sairaus mutta dysforia on, transsukupuolisuus ei liity mitenkään seksuaalisuuteen, mieskin voi synnyttää ja miehelläkin voi olla menkat." 

Nämä ihmiset voisivat keksiä kaikille pimppipojille, menkkamiehille, kikkelitytöille ja vastaaville välimuodoille aivan oman terminsä ja alkaa ajaa asioitaan sen alla. Sen sijaan he ovat valinneet vääntää sanan transsukupuolinen merkityksen joksikin aivan päinvastaiseksi kuin se on ja tehdä perinteisestä transsukupuolisuudesta ihmisten silmissä jotain, mitä se ei todellakaan ole.


torstai 7. joulukuuta 2017

Tavallinen transsukupuolinen on nykyään truscum


Transsukupuolisilla, jotka tarvitsevat sukupuolenkorjaushoitoja, kokevat olevansa vankina vääränsukupuolisessa vartalossa ja puolustavat viiteryhmänsä oikeuksia on olemassa nimi. Se nimi on truscum, aidosta transsukupuolisesta juontuva aitosaasta.


Kuka tämän nimen on lanseerannut ja kuka sitä huutelee? Sama porukka, joka tunnetaan radikaalifeminisestä miesvihastaan, maskuliinisuusvastaisuudestaan sekä cissukupuolisten vihaamisesta ja halveksumisesta. Varsinkin sellaisten, joista sukupuoli ei ole vain henkinen kokemus ja jotka uskaltavat vielä sanoa asian ääneen.

Näillä ihmisillä, jotka koostuvat feminismiin kallellaan olevista transsukupuolisista, heidän joukossaan pyörivistä wannabe-transsukupuolisista, joukosta erilaisia sukupuolisekopäitä sekä cissukupuolisia allyja eli "liittolaisia" menee lujaa. He ovat tällä hetkellä koko transaktivismin näkyvin kärkipää. 

He leikkivät diktaattoria netin keskusteluryhmissä, joissa kukaan ei enää uskalla käydä minkäänlaista järjellistä keskustelua, koska jos uskallat olettaa, että jollain ylipäätään on sukupuoli etkä kysy keskustelun alussa, että mikä sukupuolesi mahtaa olla tai mahtaako sinulla olla sellaista, olet ihmispaska. Kuka tahansa täysijärkinen nauraisi ja kysyisi, että miten helvetissä te päästitte nämä hörhöt hyppimään pöydille. Valitettavasti siitä tulee bannia.

Missä leijuu avoin miesviha tai cisviha, sieltä löytyy takuuvarmasti feministinen ajatushautomo huutelemassa toksisesta maskuliinisuudesta aina, kun joku ei halua olla feminiininen ja kehittelemässä erilaisia syrjintä- ja seksismitermejä jokaiselle luonnossa esiintyvälle parinvalintakriteerille, jotka suosivat terveitä, kauniita, normaalipainoisia, sukupuolisesti henkisesti ja fyysisesti binäärisiä, lisääntymiskykyisiä ja -haluisia yksiöitä.



Transasioista tietämätön ihmettelee, että miksi nimi "truscum" on annettu meille? Eikö tätä nimeä huuteleva porukka ole se sama, joka vouhkaa transsukupuolisten oikeuksista keskisormet heiluen yötä päivää? Kyllä ovat. 

Tämä porukka ei kuitenkaan ole vähääkään kiinnostunut tavallisten transmiesten ja -naisten asioista. He ovat kiinnostuneita vain omanlaisistaan "transsukupuolisista" asioineen ja näkemyksineen. Niistä, jotka kokevat olevansa sukupuolettomia, pandrogyynejä ja mitä lienee maan ja taivaan väliltä, vaikka ovat ihan tavanomaisia naisia ja miehiä, eivätkä tarvitse hoitoja mihinkään, tai joille ne ovat joku elämäntapavalinta.

Heitä ei kiinnosta sukupuolenkorjaushoitojen saamisen helpottaminen tai niiden elintärkeydestä ja välttämättömyydestä puhuminen tavallisille transsukupuolisille miehille ja naisille. Heitä kiinnostaa puhua siitä kuinka vähäpätöisiä ne ovat ja kuinka keholla ei ole mitään merkitystä. Heitä ei kiinnosta sukupuolieroista puhuminen, eikä tieteellinen tutkimus aiheeseen liittyen. Heistä aivoissa ei ole sukupuolieroja eikä niitä ole muutenkaan miesten ja naisten välillä. Sukupuolia ei oikeastaan ole edes olemassa kuin epämääräisinä mielivaltaisina rajanvetoina.

He ajavat "itsemääräämisoikeutta sukupuoleen" ja sterilisaatiovaatimuksen poistoa ihmisryhmältä, josta yli 90% haluaa steriloida itsensä. Heistä oman kehonsa vankina olemisesta ei saa edes puhua, koska se on vääränlaista transsukupuolisuutta. Keholla ei ole sukupuolta ja jokainen transsukupuolinen, joka ei allekirjoita tätä on tyhmä ja "kykenemätön abstraktiin ajatteluun" tai "vähemmän akateemisesti suuntautunut".

He ovat lanseeranneet "keep your body" -hokeman ja väittävät, että ihminen ei ole vankina kehossaan vaan sukupuoliroolissaan. Keholla ei ole, eikä saa olla mitään väliä muille ihmisille eikä edes ihmiselle itselleen. Sukupuolenkorjaushoidot ovat oikeastaan haitallisia, koska miehelläkin voi olla pimppi, tissit ja kuukautiset ja heillekin voidaan markkinoida kuukautissuojia.

Se, että transsukupuolinen mies tai nainen haluaa näyttää cissukupuoliselta, saada normaalin, toimivan kehon ja saada normaalin elämän on haitallista ja estää ihmisiä näkemästä ihanaa "sukupuolen moninaisuuden" kirjoa. Miehuus ja naiseus on heille vain konstruktio. Sitä, että heitä puhutellaan jotenkin. 



He väittävät, että truscum tarkoittaa transsukupuolista, joka pitää itseään ainoana oikeana transsukupuolisena ja syrjii muita. Todellisuudessa termi tarkoittaa kuitenkin kaikkia transsukupuolisia, jotka kyseenalaistavat millään tasolla feministisen näkemyksen sukupuolesta tai transsukupuolisuudesta.

Jokainen transsukupuolinen, joka on eri mieltä heidän kanssaan ja kehtaa sanoa, että ei ketään ole mahdollista kokea sosiaalisella ja seksuaalisella tasolla kuten naista, jos hän on parrakas ja miehekäs on täysi ihmispaska ja truscum, joka "heittää ihmisiä bussin alle".

Jokainen transsukupuolinen, joka puolustaa oikeuttaan omaan kokemukseensa väärän sukupuolen kehoon syntymisestä ja joka kokee, että hoidot olivat hänelle elintärkeitä on haitallinen ja truscum, koska keholla ei ole sukupuolta.

Jokainen transsukupuolinen, joka haluaa pitää transyhteisön transyhteisönä eikä kaikenlaisten sukupuolisekoilijoiden avoimien ovien yhteisönä, jonne jokainen transmaskuliiniksi itseään nimittävä sukupuoleton lesbo on tervetullut vähättelemään hoitojen tarvetta ja ajamaan täysin päinvastaisia asioita kuin tavanomaiset transsukupuoliset tarvitsevat on transfobinen truscum.

Transsukupuolinen, jota feministien ei tarvitse kuunnella, jonka jokainen näkemys on väärä ja jolla oikeastaan ole edes oikeutta näkemykseensä siitä mikä on sukupuoli, saati sen ääneen sanomiseen. 

Sitä on truscum.